Shetlanninponi Esan kesäihottuma

Tervehdys lukijani!

Minua pyydettiin kertomaan teille hieman itsestäni, ja mikäpä sen mukavampaa. Seikkailuntäyteisestä elämästäni voisi helposti kirjoittaa kirjan jos toisenkin, mutta yritän parhaani mukaan tiivistää tähän olennaisimmat käänteet. Olen siis Esa, miestenmies, ja joka tamman unelma Hollolan Hämeenkoskelta. Passiini on viralliseksi nimekseni kaiverrettu Horshaka Ebeneser, mutta pääsiassa Esana tai Ekinä minut tunnetaan. Synnyin vuonna 2008, ja jo puolen vuoden ikäisenä miehenalkuna päätin itsenäistyä ja siirtyä suoraan äidin helmoista työelämään sekä muuttaa nykyiseen kotiini.

Työskentelen Huikean Tallilla johtotehtävissä. Johdan varsojen esiopetusta – ja välillä myös sähköä ajautuessani liian lähelle aitaa. Pitkän urani aikana olen opettanut hevosen tavoille useampia varsoja, laskujeni mukaan heitä taitaa olla jo puolen tusinaa. Pääasiassa siirrän heille hiljaista tietoani muun muassa syömisen, karkailun ja kaikenlaisen hölmöilyn aihealueilta. Päätoimeni ohella olen toiminut mentaalivalmentajana raviratoja kiertäneelle tallikaverilleni Aapille. Häntä jännitti kilpailuissa käyminen ja siksi hän kaipasi kaltaiseni ammattilaisen mukaansa matkoille. Minä tsemppasin häntä menomatkan, ravien ajan karjuin kannustushuutoja, ja kilpailun jälkeen teimme diipriiffingiä tapahtuneesta. Parasta matkoilla oli menestymisen lisäksi se, että autossa sai syödä ihan koko ajan, ja Aapin lähdön jälkeen pääsin varikolle patsastelemaan ja tammatyttöjä katselemaan. Aapi on nyt jo jättänyt kilpaurat ja saa ensimmäisen varsansa tänä keväänä. Siinä siis ympyrä sulkeutuu, kun valmennettavani varsa tulee minulle oppiin.

Ravireissut ja ehkä myös lihaksikas ja urheilullinen habitukseni olivat saaneet omistajani pohdiskelemaan, että minäkin voisin ehtiä vielä ammattiatleetin uralle ja startata poniraveissa. Sitä ennen omistajani pitäisi vain löytää minulle sopiva kuski tai treenari. Kiivaat neuvottelut ovat kuulemma käynnissä, katsotaan, mihin ne johtavat.

Nuorempana kaavailin itselleni myös vakavasti otettavaa siitosoriin uraa, mutta minulle puhjennut kesäihottuma ja omistajani olivat esteenä suunnitelmille. Ymmärrän toki, ettei tätä ikävää sairautta haluta siirtää jälkipolville, mutta itse työstä olen edelleenkin vahvasti kiinnostunut, vaikka minulta täysin vastoin omaa tahoani viekkaudella ja vääryydellä poistettiin jokunen vuosi sitten pari varsan aikaansaamiseen tarvittavaa osaa. Itseäni kesäihottuma ei ole enää vaivannut kiitos Nutrolin® Iho ja karvapeite -nimisen tuotteen.

Kiireistä arkeani värittävät edellä kerrottujen lisäksi myös satunnaiset peeär-tehtävät. Upea ja ylväs ulkomuotoni sekä jalo käytökseni keräävät ihailua missä ikinä liikunkin, ja ihan lehtien palstoillakin minut on nähty. Viimeksi silloin, kun vastasin logistisista järjestelyistä paikallisen pastorin jäädessä eläkkeelle.

Tässä oli lyhyt versio elämästäni, kuulette minusta vielä jatkossa.

Terveisin, Esa