”Kati ja 13 käyttölinjaista chihuahuaa”, esittelee itsensä pilke silmäkulmassa Kati Koskinen Järvenpään Agilityurheilijat JAU ry:stä. Jos joku on joskus kuvitellut, että chihuahuaa ei pysty kouluttamaan, hän on kuvitellut väärin. Tässä porukassa on kuusi koiraa, jotka kisaavat tai ovat kisanneet agilityn korkeimmassa eli 3. luokassa. Loput seitsemän ovat vasta pentuja tai jo eläköityneitä harrastuskoiria. Agility on tämän lauman päälaji, mutta myös toko ja rally-toko ovat tulleet tutuiksi.
Sovimme tapaamisen ja kuvaukset Tuusulaan Katin perheen lomanviettopaikkaan. Ennakkoon olemme kuvitelleet, millaista se on kun 13 ihan pientä koiraa vipeltää ympärillä. Pitää varmasti katsoa tarkkaan mihin astuu, ja kimakkaa haukkumista, sitä luultavasti riittäisi. Perillä tilanne on hämmentävän hiljainen ja seesteinen. Ovatko koirat unohtuneet kaupunkikotiin?
Kati tulee pihalla vastaan, ja moikkaamme koronatervehdykset. Mutta missä koirat? Emäntämme osoittaa ikkunaan, jossa on kasa pikkuruisia naamoja. Meitä alkaa naurattaa, ja sormet jo nykivät päästä rapsuttelemaan minikoiria. Kati menee ovelle ja kutsuu koirat ulos nimeltä, pieni erä kerrallaan. Ulos vyöryy iloisesti kirmaavia, hyvässä hallinnassa olevia vipeltäjiä. Koirat käyvät hilpeinä tervehtimässä meitä, ja painelevat sitten pitkin pihaa. Tämän talon portissa pitäisi ehdottomasti olla Söpöysvaroitus-kyltti.
Ensimmäinen oma koira 11-vuotiaana
Koko lapsuutensa Kati kinusi koiraa vanhemmiltaan, ja 11-vuotiaana lykästi. Vanhemmat lupasivat, että olkoon sitten, mutta koiran on oltava pieni ja lyhytkarvainen. Siitä alkoi jatkumo, johon kuuluu nyt jo 10 edesmennyttä chihuahuaa. Nykyinen lauma koostuu 13 minikokoisesta urheilukoirasta, joita olemme tulleet kuvaamaan (ja rapsuttelemaan). Jos ihan tarkkoja ollaan, yksi koirista on tullut Katille seniori-ikäisenä kodinvaihtajana, mutta sekin on päässyt radalle kirmailemaan ja on siten omasta mielestään täysiverinen sporttikoira.
Kaikki koirat käyttäytyvät hienosti, ja edelleenkään ei kuulu kuin satunnaisia haukunpyrskähdyksiä. Pennut telmivät ja päästelevät pientä leikkimurinaa, mikä kertoo, että ihan oikeista koirista on kyse. Vanhuskoira Myy on jo 15,5-vuotias, mutta hyörii innolla mukana touhuissa. Sen kuulo on mennyt, muutoin se on vielä reipas mummukka.
Suomen ensimmäinen agility- ja hyppyvalio chihuissa on Katin koira Jesse. Viisivuotias kiituri on myös vuoden 2018 agilityn SM-kisojen pikkuminiluokan hopeamitalisti. Pikkuminiksi luokitellaan koirat, joiden säkäkorkeus on alle 28 cm.
Chihut kuin pienet partiolaiset
Työkaverini Jenni makaa vatsallaan nurmikolla ja kuvaa koiria pihamaalla. Minulla on aikaa seurata koirien touhuja. Viisikuisia pentuja on neljä, ja nekin ovat jo varsinaisia tottelevaisuusihmeitä. Erityisen kiehtovaa on seurata, kuinka Kati ohjaa rauhallisin liikkein ja melkein kuiskaamalla koiria ryhmäkuviin tai vaikkapa Nutrolin-laatikkoon istumaan (koskaan ennen emme ole pyytäneet eläinmallejamme tekemään hassuja asioita, kuten istumaan laatikossa, mutta Katin mielestä se on temppu muiden joukossa). Risto vaikuttaa tyytyväiseltä laatikkotempun myötä tulevien namien määrään ja laatuun.
Seuraan kuvaustilannetta ja ajattelen, että koirien emäntä on kuin kapellimestari tai koreografi, jota 13 silmäparia seuraa keskittyneenä. ”Joko pian tulee minun vuoroni päästä loistamaan ja tienaamaan nameja?”, innokkaat ilmeet ja hännänheilutukset kertovat.
Kasvatusta ja harrastamista koiran terveys edellä
Kati Koskinen kasvattaa chihuja kennelnimellä Chinellyn. Kasvatit päätyvät harrastuskoiriksi. Uusimman pentueen kanssa Kati teki ratkaisun pitää koko nelikko itsellään kasvamassa kisakoiriksi. Junioripolvea edustavat viisikuiset Veikko, Maija, Siru ja Tilda. Niiden emo Siiri ja isä Jesse ovat kolmosissa kisaavia agilitykoiria, joten näillä pennuilla on kaikki edellytykset päästä pitkälle.
Katin kasvatustyötä – ja koiraharrastusta yleensäkin – ohjaavat terveys- ja hyvinvointitavoitteet. Hän pyrkii ensinnäkin tuottamaan maailmaan terverakenteisia koiria, jotka pystyvät nauttimaan fyysisesti sopivan haastavista harrastuksista. Luonne on toinen tärkeä tekijä, sillä koiran kanssa sujuva arki lepää koiran luonteen varassa.
Täysipainoinen ravitsemus, lihashuolto, painonhallinta ja hyvä fyysinen kunto ovat näiden minikokoisten koirien elämän kivijalka. Tänään olemme päässeet todistamaan, että yhtä tärkeä kivijalka niiden elämässä on tiivis ja luottavainen suhde omaan ihmiseen.
Teksti: Anna-Liisa Lundell
Kuvat: Jenni Liukkonen
© Nutrolin®
Nutrolin® SENIOR
Myy (15,5), Muru (9), Aarre (9), Sandy (13), Risto (9), Tarmo (10) ja Myrtti (10)saavat Nutrolin® SENIOR -öljyä. Se huoltaa ikääntyvien koirien tuki- ja liikuntaelimistöä sekä sydäntä, munuaisia ja aivoja.
OstoksilleNutrolin® HIP & JOINT
Nyt Kati haluaa kokeilla Myylle Nutrolin® HIP & JOINT -nivelvalmistetta. Se on huipputehokas apu nivelille. Voi siis olla, että Myy vaihtaa sennuöljystä niveltuotteeseen.
OstoksilleNutrolin® SPORT
Jesse (5) ja Siiri (2,5) ovat lauman aktiiviset kisakoirat. Urheilijakaksikon tuote on kaikkien urheilukoirien ykkössuosikki, Nutrolin® SPORT.
Se auttaa jaksamaan treenistä ja kisasta toiseen, ja ainutlaatuinen koostumus suojaa elimistöä fyysisen rasituksen aiheuttamilta mikrovaurioilta.
OstoksilleNutrolin® PUPPY & MOM
Pennut Veikko, Maija, Siru ja Tilda ovat saaneet jo emonsa Siirin kohdussa Nutrolin® PUPPY & MOM -öljyä. Se varmistaa aivojen ja aistien optimaalisen kehittymisen. Nokkelat, oppivaiset pennut nämä ovatkin!
Siiri-emo sai PUPPY & MOM -öljyä imetyksen päättymiseen saakka, jolloin pennut saivat tärkeän DHA-lisänsä emon maidossa. Vieroituksen jälkeen Kati alkoi laittaa öljyn suoraan pentujen kuppiin. Pennut jatkavat tällä öljyllä vähintään 8 kk ikään saakka.
OstoksilleNutrolin® SKIN & COAT
Silloin tällöin Katin aikuiset koirat saavat kuurina myös Nutrolin® SKIN & COAT -öljyä. Pennutuksen jälkeen se on huippuöljy, jolla emo saa kutrinsa kuntoon.
Ostoksille