Powered by Nutrolin
Aloittelijan mieli mukana uutta pentua kouluttaessa
kesä
Koiraurheilu on siitä mielenkiintoinen harrastus, että saman lajin pääsee aloittamaan alusta yhä uudelleen ja uudelleen oman harrastuskoiran vaihtuessa.
Lähtötilanne uuden pennun kanssa on kuitenkin aivan eri kuin vaikka ihan ensimmäisen harrastuskoiran kohdalla, jonka kanssa opitut taidot ovat tulleet uusina asioina samaan tahtiin sekä itselle että koiralle. Uuden pennun kanssa aivan kaikki mitä itse jo tietää omasta lajista, on läpikäytävä ja opetettava pennulle alusta alkaen. Jotta homma olisi itselle mielekästä, on löydettävä itsestään sopivasti aloittelijan mieltä ja ikään kuin asetuttava takaisin aloitusviivalle, josta voi lähteä tutkimaan maailmaa uuden harrastuskaverin näkökulmasta.
Tässä kirjoituksessa pohdin aloittelijan mielentilan hyötyjä koiraharrastuksessa ja uutta pentua kouluttaessa tilanteessa, jossa aiempaa kokemusta oman lajinsa parissa on jo kertynyt. Pohdin näitä asioita agilityn näkökulmasta, mutta uskoisin pohdintojeni soveltuvan myös kaikkiin muihin koiraharrastuslajeihin.
Kirjoitukseni inspiraationa toimi tätä kirjoittaessani 8,5 kuukauden ikäinen shetlanninlammaskoirapentuni ”Robin” (Joystory Diamond Blue Moon), joka on opettanut minulle jo pienessä ajassa paljon uutta, ja jonka myötä minulle on jälleen avautunut uusia näkökulmia koiran kouluttamisesta.
Aloittelijalle on luontaista asennoitua uusia asioita kohtaan kiinnostuneena, ottaen uusia oppeja vastaan asia kerrallaan. Aloittelija on usein myös epätietoinen kaikesta siitä, mitä lajissa olisi mahdollista opetella ja osata, eikä näin ollen kovin todennäköisesti osaa ottaa turhia paineita kaikesta siitä mitä pitäisi vielä osata pärjätäkseen lajissa.
Myöhemmin seuraavan harrastuskoiran kanssa saman lajin parissa tätä aloitustilannetta ei pysty täysin toistamaan, sillä onhan omassa mielessä jo kaikki aiemmalta harrastuskoiralta opitut asiat. Itsellä on koirankouluttajana enemmän tietoa koulutusprosessin etenemisestä ja ajatuksia on usein myös asioista, joita haluaa kouluttaa toisin tai paremmin kuin edeltävän harrastuskoiran kanssa. Koirankouluttamisesta ja lajikokemuksesta on kaikin puolin paljon hyötyä uuden pennun kanssa, mutta samaan aikaan voi ”sisäisen aloittelijan” löytäminen itsestään olla hyödyllistä lajin harrastamisen mielekkyyden kannalta. Tätä niin sanottua aloittelijan mieltä voi harjoitella, kun aloittaa uuden pennun tai harrastuskoiran kanssa itselle aiemmin tuttua lajia.
Aloittelijan mielen avulla ohjaaja ikään kuin asettuu uuden harrastuskaverinsa asemaan ja pyrkii asennoitumaan opeteltaviin asioihin aivan kuin kohtaisi asioita itsekin ensimmäistä kertaa. Ja näinhän se myös tavallaan onkin, sillä ohjaaja tekee ensimmäistä kertaa juuri tämän uuden harrastuskaverinsa kanssa niitä itselleen tuttuja asioita ja luo pohjaa uudelle yhteistyösuhteelle. Ennestään tutut asiat eivät välttämättä kuitenkaan tunnu aivan samalta uuden harrastuskoiran kanssa, joten myös näitä tunteita itsessään voi lähteä tutkiskelemaan mielenkiinnolla, joka itsessään auttaa sisäisen aloittelijan löytämistä.
Aloittelijan mielen avulla uuden opetteluun voi löytää lisää mielekkyyttä, ja sen avulla jokaisesta uudesta askeleesta ja opitusta asiasta pystyy nauttimaan enemmän, vaikka alussa kaikki olisikin käytännössä itselle tuttua ennestään. Ohjaajan aiemmat kokemukset voivat tuoda mukanaan haasteita, joiden myötä oma mieli pyrkii tutuissa tilanteissa ennakoimaan ns. ”tietäen” mitä seuraavaksi tulevan pitää. Hetkessä eläminen ja siitä nauttiminen voi olla vaikeaa silloin kun oma mieli kiirehtii jo seuraavaan asiaan, joka tulisi oppia.
Koirat
Koirat
On sanomattakin selvää, että aiemmasta koiran koulutuskokemuksesta on paljon hyötyä uuden pennun kanssa. Haluan painottaa sitä, että omista aikaisemmista kokemuksista on hyvä olla tietoinen, jotta pystyy vaikuttamaan siihen, miten valitsee toimia nykyisen harrastuskoiran kanssa. Koirassa saattaa olla itselle vieraita piirteitä, jotka vaikuttavat koulutusprosessiin ja tuovat esiin uudenlaisia koulutushaasteita. Uuden koiran kanssa koulutusprosessi sujuu parhaiten, kun menee koiran ehdoilla eteenpäin koulutuksessa ja koiran omat yksilölliset ominaisuudet huomioiden.
Joskus aiemmat koulutuskokemukset voivat luoda suhteettoman suuria paineita seuraavalle harrastuskaverille, jolloin yhteisestä matkasta nauttiminen voi vaikeutua. Mieleen voi hiipiä ajatukset ja toiveet yhtä hyvästä tai vielä paremmasta kisamenestyksestä kuin edeltävän koiran kanssa, jotka saattavat auttaa eteenpäin ja motivoida harjoittelussa tai ne voivat esimerkiksi luoda paineita ja stressiä, joka heijastuu negatiivisella tavalla uuden koiran kanssa yhteistyösuhteen muodostumisessa.
Tässä vinkkilistani treenitilanteisiin uuden pennun ja harrastuskoiran kanssa:
- Suhtaudu oppimistilanteisiin uteliaana, kiinnostuneena ja avoimin mielin, aivan kuin olisit ensi kertaa tutkimusmatkalla – sillä tilannehan on aivan ainutlaatuinen eikä kukaan tiedä mitä tilanteessa todella tulee tapahtumaan!
- Mieti tarkkaan edeltävästi mikä on treenin tavoite ja muotoile se mahdollisimman konkreettisesti itsellesi (= kuin selittäisit aloittelijalle mitä koiralta odotat). Pidä mielessäsi, että koirasi kokemustausta on aivan eri kuin sinun.
- Huomaa koiran tekemisessä kaikki hyvä ja palkitse koirasi tarkasti vähintään siitä mistä olet alun perin päättänyt palkata. Huomatessasi näitä asioita, opettele olemaan tyytyväinen jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta, vaikka asiat eivät menisi aivan kuten olit etukäteen ajatellut tai suunnitellut.
- Ole joustava treenitilanteessa ja ongelmia kohdatessasi. Ota tarvittaessa lyhyt aikalisä, jotta voit ajatella tilanteen ulkopuolelta asiaa ennen kuin jatkat harjoittelua. Jos esimerkiksi treeni osoittautuu koiralle liian vaikeaksi, pilko treenin tavoite pienempiin osiin.
- Jos mielessäsi herää olettavia ajatuksia kuten ”kyllä sen pitäisi jo osata”, muistuta itseäsi siitä, että jostain syystä koirasi ei nyt pysty siihen mitä siltä haluat ja on parempi muuttaa jotain, helpottaa tilannetta tai ottaa aikalisä.
- Vähemmän on enemmän! Kehitystä tapahtuu laadukkaista toistoista, jotka jäävät paremmin molempien mieleen. Uskalla edetä harjoittelussa kun asiat sujuvat, enemmin kuin jäät toistamaan samaa asiaa.
Käytän tätä kirjoittaessani ilmaisussani monikkomuotoa, koska haluan keskittyä meihin alusta alkaen tiiminä, enkä erottaa meitä erillisinä yksilöinä. Treenivihkoon on kirjattuna valmiiksi ne asiat, jotka haluan opettaa Robinille agilityyn valmistavista perustaidoista, mutta tartumme niihin yksi kerrallaan, siinä järjestyksessä ja sellaisella aikataululla kun meistä tuntuu hyvältä. Erottelen opeteltavista asioista ne, jotka ovat ensisijaisia ajatellessani Robinin oppimista, ja rajaan pois mielestäni toistaiseksi ne asiat, joita meidän ei vielä tarvitse opetella.
Tämän kaltaiseen ajatteluun en olisi vielä pystynyt agilityn aloittelijana reilu 10 vuotta sitten, koska en hahmottanut lajia kokonaisuudessaan enkä tiennyt mitä odottaa.
Tulevaisuutta ei kukaan pysty ennustamaan ja kehitykseen voi ainoastaan vaikuttaa omalla toiminnalla nykyhetkessä. Parhaimmillaan omia aiempia kokemuksiaan osaa hyödyntää niin, että on valmis joustamaan ja ajattelemaan asioita uudelleen uuden harrastuskoiran kanssa. Robinin kanssa minulla on ollut alusta asti selvänä ajatuksena, että en lähde tekemään mitään sellaista mikä ei tunnu riittävän hyvältä ja sopivalta meille. Aina kun lähdemme yhdessä harjoittelemaan asioita, teemme sen uteliaina ja avoimin mielin, olettamatta mitään etukäteen.
Sonia Delatte on Turussa asuva agilityn monitaituri jo kohta 10 vuoden ajalta. Laumaan kuuluu nykyään neljä shetlanninlammaskoiraa.
”Nutrolin ® -öljyt puolestaan ovat olleet elämässäni ja käytössä koirillani jo yli vuosikymmenen. Olen ammatiltani psykologi, agilityn ollessa kuitenkin suuri intohimoni. Vietänkin suuren osan liikunnallisesta vapaa-ajastani omien koirieni ja koiraharrastusten parissa.”
