Varsaprojekti, osa 1

Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun edes suunnittelee tamman astutusta ja kuinka homma laitetaan alulle?

Seuraavien kuukausien aikana pääsemme seuraamaan miten Lillin tiineys etenee ja mitä tunteita se herättää hevosen omistajassa. 

OSA 1, suunnittelu

Meillä tämä varsaprojekti lähti liikkeelle ihan “vahingossa”, ilman suunnittelua, tamman loukattua itsensä kesällä 2021.

Kisakausi oli tuolloin hienosti käynnissä, kun tamma loukkasi itsensä ja tuloksena oli syvän koukistajajänteen osittainen vaurio. Minun, sekä ystäväni tyttären Nean kisakausi siis loppui Lillillä siihen.

Koko kesä meni Lilliä hoitaessa ja tilannetta surkutellessa.

Jalkaa kylmättiin ja ultrattiin useita kertoja päivässä, sekä hoidettiin huippukylmähoidolla säännöllisesti. Loppukesästä kävimme valmentajallemme kertomassa ikävät uutiset. Valmentajamme ehdotti heti, että laittakaa tamma kantavaksi.

Mitä, mekö? Meidän tamma? Millä orilla? Emme itse olleet edes ajatelleet moista!

Valmentajamme antoi meille heti siinä paikassa nimen Levisonn, saatesanoin “ laittakaa tuolla, saatte tammaan vähän lisää jaloutta, suoraa, hyvää jalkaa ja mikä parasta, tämä ori on jättänyt todella kivoja ja hyväluonteisia, järkeviä varsoja.”

Tämä ominaisuus oli meille tärkeä, sillä olemme kaikki ensikertalaisia; tamma, tamman omistaja Erja, joka on hyvä ystäväni, hänen tyttärensä Nea, sekä minä, Tanja. Olen tuntenut Lillin varsasta asti ja olen heidän apuna ja tukena tässä projektissa ihan täydestä sydämestäni.

Kesä oli jo niin pitkällä, että asia jäi hautumaan seuraavaa kevääseen.

Talvella Lilliä kuntouttaessa pohdimme Erjan kanssa valmentajamme ehdotusta ja etsimme mahdollisimman paljon tietoa tästä oriista ja sen jälkeläisistä.

Ajatukset varsasta alkoivat kiehtoa. Nyt se oli tehtävä, jos sen meinasi, sillä tamma on jo 15-vuotias, eikä ole varsonut ennen. Talven aikana asiaa mietittiin ja tarkasteltiin jokaisesta eri suunnasta ja tulimme tulokseen, että kyllä, yritämme saada Lillin tiineeksi kesällä -22.

Ja niin alkukesän varsaprojekti käynnistyi. Saimme mahtavan eläinlääkärin tuen ja avun, joten päätimme yrittää kotitallillamme siirtospermalla. Kaksi ensimmäistä siemennystä epäonnistui, mutta kolmas kerta toden sanoi ja Lilli tiineyhtyi.

Koko kesä oli hurjan jännittävää aikaa, jopa pelottavaa. Kestääkö pienen pieni möykky matkassa mukana? Sanotaan, että kolme ensimmäistä kuukautta ovat riskialttiita sille, että alkio vain “häviää”. Me pelkäsimme pahinta, mutta toivoimme tietenkin parasta.

Lillille tehtiin kolme tiineystarkastusta. Ensimmäinen vuorokausilla 17. Silloin alkio näkyi ultrassa, ihanaa! Toinen tiineystarkastus oli vuorokausilla 31. Edelleen alkio oli kasvamassa tamman kohdussa, aivan mahtavaa!

Sitten pitikin jännittää vielä kaksi kuukautta, jolloin oli se kolmas tiineystarkastus. Tämän ajan Lilli laidunsi pitäen kesälomaa, olihan silloin kovat helteet.

Syyskuun puolivälissä oli kolmas, jännittävin tiineystarkastus vuorokausilla 90.

Voi sitä riemua ja iloa, kun eläinlääkärimme ilmoitti, että kyllä, tämä tamma on edelleen tiine. Helpotus ja onnellisuus oli käsinkosketeltavaa tallissamme juuri silloin.

Lilli 

Briljantia
s. 2006
e. Gloria 
i. tuntematon
astutettu orilla Levisonn,
odotetaan varsovan toukokuussa 2023