Viisitoista vuotta sitten syntyi Norjaan australianpaimenkoirapentue, jossa oli myös pieni blue merle -poika. Se sai nimekseen Nova. Bongasin pentueen netin välityksellä ja huomasin pian varanneeni lentoliput pennunhakuun. Kasvattajalla oli samaan aikaan kahdet pennut, joista Suomeen tuli muitakin kuin Nova.
Helsinki-Vantaan lentokentältä hyppäsin Oulun-koneeseen. Oulussa moni pentu odotti jo omistajaansa. Kun olin saanut survottua omani lentoboksiin, köröttelimme Oulun lentoasemalle taksilla, jossa pentu päästi muutaman vastalauseen vapaudenriistosta. Lentomatka meni hyvin, tyyppi nukkui koko matkan Helsinkiin. Sieltä jatkoimme lentobussilla autoparkkiin ja lopuksi autolla kotiin Imatralle. Meidän perheessämme on pitänyt hyvin paikkaansa se, että kun pentu tottuu jo pienenä kaikennäköiseen, samoja asioita on helppo käsitellä myös aikuisena.
Reipas ja monipuolinen
Nova on ollut aina alustavarma ja reipas uusien asioiden edessä. Olemme kokeilleet kaikkea mahdollista. Olemme harrastaneet vesipelastusta, vetohiihtoa, hakua, raunioita, tottelevaisuuttakin, agilityä ja kaverikoirakyläilyä.
Tokokisoissa Novalla oli aina omat liikkeet. Luoksetulo tarkoitti, että tulomatkalla se ensin nappasi merkkitötterön messiin ja vasta sitten tuli, yleensä aika kovaa. Noudossa Nova taas saattoi kaarrella kapula suussa pari rundia keskellä kenttää.
Nova on nyt viisitoista vuotta. Siihen ikään mahtuu paljon. Tulee tietysti mieleen, tekisinkö nyt jotakin toisin. Varmaan tekisinkin – melkein kaiken – mutta niinhän se on, että oppia ikä kaikki. Vilkas ja innokas koira sekä vieläkin innokkaampi emäntä, joka haluaa tehdä kaikkea, vaikka ei niin osaisikaan, ei ole maailman helpoin yhdistelmä. Novasta kasvoi kuitenkin reipas ja sosiaalinen koirapoika. Se on perusterve koira, joka puksuttaa täysillä vielä korkeallakin iällä.
Pientä vanhuusvaivaa on Novalla matkan varrella ilmennyt, mutta säännöllisten lääkäritarkastusten avulla se on niistä selvinnyt. Omasta mielestäni koira viettää nyt hyvin ansaittuja vanhuuspäiviä.
Tärkeät rutiinit
Rutiinit ovat pappakoiralle tärkeitä. Etenkin ruoka-ajan on oltava aina samaan aikaan kahdesti päivässä, sillä muuten koiran silmistä kajastaa hätä. Onko ruoka-aika unohdettu? Muuten Nova on leppoisa kaveri, joka muistaa kaikki vastaan tallustavat koirakaverit.
Myös muut elämän peruspilarit – koti, omat ihmiset ja muu lauma, eli meidän kissamme – ovat tärkeitä. Novasta onkin tullut kissamainen: yhteinen hetki tarkoittaa puskemista.
Vaihtelevat lenkit
Novan lenkit ovat iän karttuessa lyhentyneet, mutta aamulenkki on sille yhä tärkeä tapa aloittaa päivä. Sen jälkeen se lepäilee masunsa vieressä sillä aikaa, kun emäntä on töissä.
Olen antanut jo muutaman vuoden Novan määrätä lenkkinsä pituuden. Välillä lenkki on kestänyt tunnin, välillä olemme kääntyneet takaisin jo postilaatikolta.
Nyt talvisin on pukeuduttava hyvin; ilman Back On Track -loimea ja fleecetossuja ei pakkasella tarkene. Myös ravintoon olemme yrittäneet satsata. Nova syö Nutrolin Nivel Moniteho® -tuotetta sekä helposti sulavaa ruokaa. Kotona jumppaamme sen lihaksistoa kapuamalla rappusia ylös alas.
Edelleen Nova menee sinne, missä tapahtuu. Elämäniloinen koira on yllättänyt meidät sisukkuudellaan.
Kirjoitus ja kuvat: Kirsi Lonka Hakutreenikuva: Jari Gynther
Tuotekuva: Jenni Liukkonen / Nutrolin®