Talvinen kisareissu Eurooppaan

Joskus parhaimmat reissut saavat alkunsa kun samanhenkiset seikkailukaverit lyövät hynttyyt yhteen. Koska Suomessa ja pohjoismaissa kisakausi alkaa vasta keväällä, niin päätimme lähteä Eurooppaan kokeilemaan siipiä kilpureiden kanssa. Matkan ajankohdaksi osui maaliskuu. Matkan valmistelut ja kilpureiden kuntoon saattaminen kisakuntoon alkoi jo lepokauden päätyttyä viime vuoden puolella. Tässä tietysti tärkeässä osassa yhtenä tärkeänä osana Nutrolin® Sport, jota koirat saavat ennen kilpailukauden alkua. Mukaan lähtivät englanninvinttikoira Merlin, viime vuoden maastokisojen Maailman Voittaja whippet Silli ja whippettyttö Vani sekä salukityttö Bella. 

Matkaan lähdettiin yhdellä pakettiautolla ja reitti kulki Baltian kautta Sveitsiin. Matka sinänsä oli melkoista yhtämittaista ajamista öisine pysähdyksineen ja lepoineen Liettuassa sekä Puolan ja Saksan rajalla. Ajoa häiritsi meitä sitkeästi seurannut sankka lumisade, joka sekoitti liikennettä Baltiassa ja Puolassa. 

Pääsimme perille paikallisen salukikasvattaja Maria-Teresan luo, joka majoitti meidät ystävällisesti viikonlopun ajan ja opasti tarpeen mukaan myös kisapaikalla. Maastokisat menevät saman mallin mukaisesti Euroopassa, eli se on pisteytettävä arvostelulaji. Ennen matkaa opin kyllä, että esim sertien saaminen kansallisissa kisoissa vaihtelee monissa maissa; Sveitsissä sen saamiseen tarvitaan myös näyttelytulos paikallisesta näyttelystä. Jossain kohtaa olisi hyvä harrastajille tehdä kootut säännöt näistä asioista, jotta uudetkin harrastajat pääsevät mukaan systeemeihin. Itse kisan läpimenossa on tietysti yhteiset säännöt.

Vihdoin koitti sunnuntain aamu ja lähtö kisapaikalle. Yllätys, että siellä oli aika paljon lumisohjoa radalla, joka kyllä suli päivän aikana, mutta askeltaminen siinä, koirien lämmittely ja palautteleminen tuntitolkulla palasi kyllä omaan kroppaan kolotuksineen illalla.

Ensin kisasivat englanninvinttikoirat. Koska Merlinin kanssa oli tehty kuukausitolkulla intensiivistä työtä, jopa minua jännitti. Ja jännitystä korosti entisestään se, että kyseessä oli Merlinin ensimmäinen kisa.

Katsoin lähdön jälkeen suorituksen melkein pissat housussa ja yes! Poika teki upean suorituksen ja näin että tämä oli hyvä. Enpä muista koska olisivat kädet tärisseet niin paljon kun koitin saada kiinniotossa pantaa takaisin kaulaan. Merlin teki huipputarkkaa työtä ja niin teki whippettyttö Sillikin kummankin johtaessa sarjojaan alkuerien jälkeen. 

Palauttelut, lisäravinteet lähtöjen välissä ja lämmittelyt nousivat avainasemaan kun valmistauduttiin finaaleihin. Ja jälleen huipputaitavaa suorittamista! Sveitsistä siis tuloksena Merlinille voitto ja Sillille kakkossija. Vani ja Bella tekivät myös ehjät ja hienot suoritukset. Merlin oli myös kaikista roduista toiseksi paras ja sai tästä vielä palkinnon.

Mikä päivä meillä olikaan! Tästä oli hyvä jatkaa majoitukseen ja viettää iltaa ystävien kanssa. Heitimme seuraavana aamuna hyvästit Sveitsille ja jatkoimme kohti Saksaa jossa majailisimme väliviikon ja tapaisimme ystäviä.

Seuraavaksi suuntana oli Alankomaat, joka olikin itselle uusi maa ja siellä oli kisapaikkana raskas rantarata, jonka pituus oli päälle 900 metriä. Tuumailin, että tämä olisi aikamoinen koe kilpureille, joiden kuntohuippua yritettiin pitää yllä näille viikonlopuille. Väliviikolla koirien huolto, rentoutuminen ja palautuminen pitkine kävelyreissuineen olivat ratkaisevia seuraavaan viikonlopun suorituksiin.

Majapaikkamme oli parinkymmenen kilometrin päässä kauniista kisapaikasta ja lauantaina oli Merlinin vuoro laittaa tassua toisen eteen. Jännitys oli taasen huipussaan kun pariksi sattui Tanskasta maastoihin valioitunut kilpakaveri. Merlin jatkoi siitä mihin Sveitsissä jäi ja toisesta maastokisasta myös suora voitto.

Whippetsarjassa oli kovaa kyytiä ja ehjät suoritukset eivät sunnuntaina riittäneet podiumille, mutta kilpurit tekevät aina parhaansa ja siksi syytä olla aina ylpeä.

Pitkän kotimatkan ajan oli hyvin aikaa sulatella kahden viikon tapahtumia. Kotona alkoivat välittömästi jälleen palauttelevat toimet ja myös tärkein eli lepo. Lepo ei tarkoita täyttä liikkumattomuutta ja vaan sitä vapaata yhdessäoloa koiran ehdoilla ja liikkumisen suhteen ei olla niin nokonuukia. On tärkeää antaa kilpureiden päälle tuuletusta kisojen jälkeen, koska kisat ja kokeet ovat häviävän pieni osa elämää, tavallinen arki oman lauman kanssa juoksuineen, leikkeineen ovat sitä tavallista elämää. Arjessa meillä ovat käytössä jatkuvasti laadukkaat Nutrolin® -tuotteet.

Näin jälkikäteen ajateltuna olen erittäin ylpeä, en pelkästää suorituksista, vaan siitä yhteisestä tekemisestä ja elämästä omien vinttikoirien kanssa. Ja tietenkin onnistumisista saa tuntea hyvää mieltä. Esimerkiksi Merlinin kanssa yhteinen tekeminen perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Tästä siis katseet eteenpäin kohti tulevaa kautta ja niistä sitten lisää myöhemmin. 

Terveisin, Miska ja koirapoppoo. 

Miskan lauma

Miska harrastaa vinttikoirien kilpailuttamista ja niiden pienimuotoista kasvattamista. Kilpailemisen vastapainona on pitkä lepokausi. Miska on saavuttanut maastojuoksukisoissa mestaruustason mitaleja omien koiriensa kanssa useampana vuonna, joten pitkäjänteinen treenaaminen tuottaa tulosta. Koirien tukena huipulla on Nutrolin®-tuotteet.

Vauhtia ja voimaa!

Vinttikoirien treenaaminen vaatii asiantuntemusta ja pitkäkestoisuutta. Nutrolin® Sport auttaa valmistautumaan kiitureiden kisakauteen ja palautuminen sujuu nopeammin.

Tutusta ja osta omalle urheilukoirallesi suomalainen öljylisä.