Flying Finns Flyball hopealle Tsekissä

 

Flying Finns Flyball

Kuten kaikissa lajeissa, myös flyballissa on korona aiheuttanut kilpailujen perumisia, joten edellisistä Euroopan mestaruuskilpailuistamme on ehtinyt kulua jo kaksi vuotta. Korona on aiheuttanut myös sen, että joukkuelajin treenaaminen on ollut hankalaa, kun henkilömäärä treeneissä on ollut rajattu.

Kun vuoden vaihtuessa alkoi viimein näyttää siltä, että seuraavana kesänä kilpailujen järjestäminen olisi mahdollista ja jopa todennäköistä alkoi meillä kova pohtiminen joukkueen kokoonpanon osalta. Edellisestä joukkueestamme kaksi koiraa ja yksi ohjaaja olivat siirtyneet jo tämän lajin osalta jäähdyttelijöiden osastoon, joten uusia joukkuelaisia tulisi löytää kolme. Uusia joukkuesuorituksiin tottuneita koiria ei joka nurkan takana ollut tarjolla, kun joukkuesuoritusten treenaaminen on ollut mahdotonta edellisen vuoden aikana. Eri kokoonpanoja testattiin, pohdittiin ja kokeiltiin ja viimein sieltä löytyikin se meille täydellinen porukka. Siitä se lähti…armoton treenaaminen!

Jo muutamien treenikertojen jälkeen saimme onneksi todeta, että olimme valinneet oikeat koirat ja ohjaajat ja suoritus alkoi näyttää treeni treeniltä paremmalta.  Se kuinka koiramme reagoivat kisapaikan meteliin ja menoon, jää nähtäväksi.

Nutrolinin tukema, Suomen ainoa kilpaileva Flyball-joukkue Flying Finns Flyball Team voitti Euroopan mestaruuskilpailuissa hopeaa!

Tšekin pienessä Blšanyn kylässä järjestetyissä EM-kisoissa kilpaili 110 joukkuetta ympäri Eurooppaa kolme päivää kestäneessä kisoissa.

Matkamme noin 2000 kilometrin päässä sijaitsevaan kisapaikkaan kesti noin kaksi vuorokautta ja piti sisällään kaksi laivamatkaa. Koiramme ovat onneksi kokeneita matkustajia ja hoitivat homman kotiin kunnialla. Tarpeeksi usein tehdyt pysähdykset, pidemmät lenkit ajomatkojen välissä sekä tarpeeksi vettä varmistivat myös koirille mukavan matkan.

Kisa-alue sijaitsi jalkapallostadionin yhteydessä, ja kisoja pidettiin yhtäaikaisesti kolmella eri radalla.

Kuten kaikissa lajeissa, myös koiraurheilussa loukkaantumiset ja sairastumiset vaikuttavat kilpailuihin osallistumiseen. Jo paria kuukautta ennen kilpailua pieni ja pippurinen espanjanvesikoira Naru joutui jäämään sairaslomalle lihasvamman seurauksena. Tämän myötä vaihtokoiraksi alun perin kaavailtu novascotiannoutaja Cinna siirrettiin varsinaiseen nelikkoon ja vaihtokoiraksi mukaan otettiin vanha konkari Kajo, jo pian 12 vuotta täyttävä border collie.

Matkamme koki kuitenkin vielä muutoksen lähtöaamuna, kun border collie Puro joutui jäämään Suomeen kohtuleikkauksen vuoksi. Onneksi alkava kohtutulehdus oli huomattu ajoissa ja pystyimme vielä reagoimaan tähän muutokseen. Yhden ihmisen ja yhden koiran jääminen pois kokoonpanosta tarkoitti sitä, että rautamummo Kajo pääsi juoksemaan vielä yhden kisan kisanelikossa!

EFC:n, eli Euroopan Flyball-mestaruuskisojen rakenne koostuu sekä aika-ajoista että eliminaatio-osuudesta. Aika-ajoissa jokainen joukkue osallistuu kolmeen ”raceen”, ja jokaisessa näistä on neljä juoksua. Joukkueen saavuttama paras aika määrittää, missä divisioonassa joukkue kilpailee. Me päädyimme perjantain aika-aikojen myötä 12. divisioonaan, jossa ajat vaihtelivat 19.04 – 19.35 sekunnin välillä. Ensikertalaiset Basso ja Cinna antoivat meille aluksi sydämentykytyksiä juostessaan railakkaasti esteiden ohi, mutta toiseen raceen mennessä nämä hullutukset olivat onneksi unohtuneet. Kisatilanne on monelle koiralle täysin uusi, koiria ja ihmisiä on muutaman metrin päässä uskomaton määrä ja äänimaailma täysin erilainen. Tällaisia vahinkoja ja kommelluksia sattui kaikissa divisioonissa!

Rautamummo Kajolta ei vauhtia puuttunut. Ohjaajana toimii omistaja Henna.

Lämpötilojen noustessa joka päivä olimme tyytyväisiä siihen, että eliminaatiokilpailumme järjestettiin lauantaina. Meidän taktiikkaamme on aina ollut juosta ratoja ilman virheitä; virheet ovat esimerkiksi lähtövirhe ”varaslähtö”, vaihtovirhe kahden koiran välillä tai pallon tiputtaminen. Eliminaatiokilpailussa voitimme kaksi ensimmäistä kisaa, hävisimme yhden ja tämän ”häviäjien reitin” kautta nousimme vielä yhdellä voitolla finaalikaksikkoon. Huomioiden sen, millaista myllerrystä matkamme oli ollut tähän asti, pääsy finaaliin oli uskomaton saavutus ja fiiliksemme Flying Finnsien kisateltalla oli tämän mukainen.

Varsinaisessa finaalissa meitä vastassa oli nopeampi joukkue, eli ainut mahdollisuutemme voittoon olisi ollut se, että toinen joukkue tekee virheitä. Tämä joukkue – tsekkiläinen Too X-treme – oli kuitenkin kiistämättä tällä kertaa parempi joukkue ja jouduimme taipumaan toiseen sijaan. Tämä tuntui kuitenkin voitolta ottaen huomioon kaiken tapahtuneen!

Kiitos Nutrolin matkamme tukemisesta! Ensi vuonna EFC-kilpailut järjestetään Unkarin Sopron-kaupungissa – lähdetkö mukaamme? Seuraa valmistautumista somessa! Meidät löydät Facebookista nimellä Flying Finns Flyball Team sekä Instagramista flyingfinns_flyballteam

Taustalla Mona ja ensikertalainen kisaaja Basso, etualalla kokeneet kisaajat Jazz ja Jenni.

Joukkueen ensikertalainen ohjaaja Outi sekä novascotiannoutaja Cinna.

Kiinnostuitko?

Suomeen mahtuu vielä lisää flyball-harrastajia! Haluamme auttaa muita lajista kiinnostuneita ja voitkin tilata meidät pitämään lajiesittelyn tai koulutuksen, jossa tuomme paikan päälle pallokoneen sekä esteet – tarvitset vain paikan päälle koirakot. Flyball on nopeasti mukaansa tempaava laji ja nyt harrastuksen aloittamalla voit jo ensi kesänä olla vaikkapa EFC-kisoissa mukana!

Lue lisää