Koirat

Turvallisen agilitytreenaamisen peruspilarit

16
maalis

4,5-vuotiaan shetlanninlammaskoira Mindyn harrastuksiin kuuluu agility, jota se treenaa viikosta riippuen 1-3 kertaa viikossa. Tänään ajattelin puhua muun muassa urheilukoiran fyysisen kunnon sekä lämmittelyn ja jäähdyttelyn tärkeydestä.

Huolellinen lämmittely ja jäähdyttely ennen ja jälkeen lajitreenien

Ennen treenejä teen aina huolellisen ja aktivoivan alkulämmittelyn, niin koiralle kuin itsellenikin. Lämmittelyn tärkeyttä ei voi tarpeeksi koiraurheilussa korostaa. Seuraavaksi avaan hiukan omia ajatuksiani lämmittelyyn liittyen. Agilityharrastuksen myötä Mindyn lämmittely- ja jäähdyttelyrutiinit ovat ehtineet muovautua jo monta kertaa. Alkeiskurssin alkaessa en ollut vielä oikeastaan edes tajunnut lämmittelyn ja jäähdyttelyn merkitystä, mutta pian jutun juoni kantautui kokeneempien treenikaverien kautta omiinkin korviin. Onneksi – sillä mitäköhän meidän treenaamisestamme tulisi ilman näitä kahta tekijää, monen muun asian rinnalla.

Meidän lämmittelyrutiineihimme kuuluu tiivistettynä vähintään 20 minuutin mittainen reipas kävelylenkki ja muutaman minuutin hölkkäily. Tämän jälkeen teemme vielä venyttelyitä, sekä ns. aktiivisia lämmittelyitä esimerkiksi pienillä spurteilla, suunnan muutoksilla, jumpalla, siivekkeen kierroilla tai lämmittelyhypyillä. Lämmittelyn kesto ja intensiivisyys saattaa myös vaihdella hieman, riippuen treenattavista asioista tai kisoista.

Treenien jälkeen teemme vielä vähintään 20 minuuttia kestävän jäähdyttelylenkin, jonka aikana koiran lihakset saavat aikaa palautua. Jäähdytellessä saatamme hölkätä rauhallisesti jonkin aikaa, mutta yleensä vain kävelemme reipasta tahtia.

Ulkoilman lämpötilalla on myös merkitystä Mindyn lämmittelyn ajalliseen kestoon. Lämpimällä kesäsäällä lämmittely on yleensä nopeampaa kuin talvipakkasilla. Viileillä ja kylmillä säillä käytän Mindyllä eri paksuisia takkeja lämpötilasta riippuen, jotta lihakset pysyvät lämpiminä ennen ja jälkeen treenin. Lämmittely olisi ihanteellista tehdä niin, ettei koira joudu odottamaan paikallaan useampaa kymmentä minuuttia ennen treenikentälle pääsyä, jotta lämpö ei ehdi karkaamaan kropasta.

Mutta miksi lämmittely ja jäähdyttely ovat sitten niin tärkeitä?

Aivan kuten ihmisillä, myös koirilla lämmittely on valmistelevaa harjoittelua alkavan suorituksen parantamiseksi. Lämmitellessä koiran vartalo herätellään paitsi fyysisesti, myös henkisesti tulevaan treeniin. Lämmitellessä koiran kudokset lämpenevät ja hermolihasjärjestelmä aktivoituu, samoin harjoituksessa käytettävät lihakset. Myös verenkierto- ja hengityselimistö käynnistyy. Toisin sanoen valmistelemme koiran kroppaa (ja mieltäkin) tulevaan fyysiseen suoritukseen. On hyvä muistaa, että lämmittelyn tarkoituksena on lämmitellä koiraa, ei väsyttää puhki. Jäähdyttelyssä / palauttelussa taas tarkoituksena on valmistella koiraa lepoa varten.

Agilityssä koiran keho kuormittuu paljon ja loukkaantumisia tapahtuu valitettavankin usein. Jos lämmittely jää väliin, riski loukkaantumiselle on suuri, eikä harrastaminen ole enää turvallista. Huolellisella ja aktivoivalla lämmittelyllä  ennaltaehkäistään koiran loukkaantumisriskiä – muun muassa lihasten revähdyksiä, rangan, olkapäiden ja nivelten vaurioita, jotka ovat lukemieni artikkeleiden mukaan yleisimpiä agilityssä tapahtuvia loukkaantumisia koirilla. Lihaksen lämpötilan nousu lisää myös esimerkiksi jänteiden ja nivelsiteiden elastisuutta, jolloin myös nivelten liikkuvuus paranee.

Mainitsin aikaisemmin myös aktiivisen lämmittelyn ja jumpat. Ennen treenejä Mindyn jumppasarjat koostuvat yleensä niin sanotuista vatitreenistä ja lapatukiliikkeestä. Näissä molemmissa vahvistetaan hyppyesteellä tarvittavia lihaksia. Vatitreenissä koira pyöristää selän ja jännittää vatsalihakset, jolloin samalla selän lihasryhmät saavat kevyen venytyksen. Vatitreeni toimii käytännössä niin, että koira laittaa kaikki neljä tassua vadin sisään tai päälle. Vatitreenissä käytettyjä lihaksia koira tarvitsee esimerkiksi kootakseen itsensä hyppyesteelle. Lapatukiliikkeessä käytettäviä lihaksia koira tarvitsee esimerkiksi laskeutuessaan hypyltä alas, vaimentaakseen siitä aiheutuvaa tärähdystä. Lapatukiliikkeessäkin käytän usein vatia, tai lisäksi tasapainotyynyä. Perusharjoitus lapatukiliikkeelle on, että koira laittaa etutassut vaikkapa vadin tai muun korokkeen päälle. Tarkoituksena on, että kun koiraa katsoo sivusta päin, sillä on suora linja lavoista etutassujen keskianturaan.

Agilityharrastuksen suosio kasvaa koko ajan kovaa vauhtia, ja radat ovat entistäkin haastavampia sekä vauhdikkaampia. Siksi on mielestäni tärkeää, että lajin harrastajilla on tietoa lämmittelyn ja jäähdyttelyn merkityksestä koiran terveydelle ja hyvinvoinnille, sillä kaikkihan me haluamme vain koiramme parasta 💚

Muistetaan siis lämmitellä koiramme (itseämme toki unohtamatta) huolellisesti, niin harrastaminen on mukavaa!

Fyysisen kunnon ja kestävyyden harjoittaminen

Jotta koiralla olisi valmiudet kaikkien agilityradalla tarvittavien esteiden suorittamiseen, sen fyysistä kuntoa täytyy huoltaa treenien ulkopuolellakin. Arkena treenaamme Mindyn kanssa peruskuntoa muun muassa hölkkälenkkien, jumpan ja tavallisten kävelylenkkien merkeissä. Juoksulenkeillä rakennamme fyysistä kestävyyskuntoa. Jumpatessa haluan vahvistaa koiran eri lihasryhmiä, joita se tulee käyttämään. Tämänhetkiset jumpat ovat perustuneet hyppy- ja kontaktiesteillä tarvittaviin lihasryhmiin. Teemme esimerkiksi takapään ponnistusvoimaan liittyviä jumppia, keskikropan tukea ja alastulossa tarvittavia lapatukiharjoituksia. Tavalliset kävelylenkit toimivat meillä hyvin paitsi arjen yhtenä peruspilarina, myös treenien jälkeen palauttavana lenkkinä sitten, kun koira on syönyt ja levännyt muutaman tunnin.

Pyrimme treenaamaan Mindyn kanssa aina tasaisin väliajoin myös hyppytekniikkaa. Vaikka tämä ei suoraan liitykään fyysisen kunnon rakentamiseen, nostan sen tässä vaiheessa esille. Hyppytekniikassa koiran käsitys hyppäämisestä paranee. Se oppii säätelemään laukkansa pituuksia, arvioimaan ponnistuspaikkaa ja riman korkeutta. Hyppytekniikan avulla koiran hyppääminen on paitsi turvallisempaa, myös kuormitus hypyllä on luonnollisesti pienempi, kun koira hyppää oikein. Suomessa on nykyään paljon hyppytekniikkakouluttajia, sekä suomenkielinen hyppytekniikan verkkokurssi, joten mikäli aihe herätti pienen maininnan myötä kiinnostusta, ammattitaitoisilta hyppytekniikkavalmentajilta saa varmasti parhaat vinkit yksilöllisten tarpeiden mukaiseen ja koiran kehityskohteita huomioivaan hyppytekniikkaharjoitteluun.

Valmentajan rooli agilityssä

Minulle itselleni tärkeässä osassa agilityharrastusta ja kehittymistämme on meille sopiva valmentaja, jonka kanssa ajatusmaailmat kohtaavat, jolle voi puhua mieltään painavista asioista avoimesti, ja kehitysideoita etsien. Hyvän valmentajan treeneissä ei tarvitse jännittää epäonnistumisia, ja onnistumisista saa aidosti iloita. Hyvältä valmentajalta saa sekä positiivista ja kannustavaa palautetta, että kehityskohteita ja vinkkejä haastavampien asioiden harjoittelemiseen. Suuri osa lajiharjoittelusta meillä toteutuu itsenäisesti treenaten, mutta valmennuksessa pääsemme käymään yleensä kerran viikossa. Lisäksi pyrin käymään seuramme ulkopuolisilla valmentajilla silloin tällöin, sillä heiltä saa aina uusia näkökulmia ja vinkkejä treeneihin.

Minä agilityharrastajana

Itse olen aloittanut agilityn jo nuorena, 12-vuotiaana. Tällä hetkellä olen 14-vuotias, koiraharrastukseen hurahtanut, intohimoinen, lajiin paneutunut agilityjunnu. Olen valtavan kiinnostunut koirien fysiikan kehittämisestä ja oikeastaan vasta agilityn myötä ne ovat tulleet osaksi meidän arkeamme. Koirieni loukkaantuminen on ollut aina pahin pelkoni. Mindy on ensimmäinen koirani ja luonnollisesti myös agilitykoiranani ensimmäinen. Hurahdimme agilityyn noin kaksi vuotta sitten, mutta aktiivista lajiharjoittelua meillä on takana vasta noin 1,5 vuotta, sillä alkeiskurssin käytyämme Mindy sai pentuja. Oma kokemattomuuteni on näkynyt Mindyn kanssa treenatessa muun muassa huolimattomasti opetetuilla pohjataidoilla, mutta niitä olemme sitten matkan varrella paikkailleet.

Reilu kuukausi sitten Mindyllä sattui kaikesta varovaisuudesta ja lämmittelystä huolimatta ikävä liukastuminen agilityn puomilla. Hän joutui sairaslomalle, ja meillä on harmillisen pitkä kuntoutus edessä ennen kuin pääsemme takaisin agilityn, jumppien ja pidempien lenkkien pariin. Koiran terveys menee kuitenkin kaiken lajiharrastamisen edelle, sillä onhan koira ensisijaisesti rakas perheenjäsen, ei harrastusväline. Nyt kuntoudumme rauhassa ja sitten pikkuhiljaa palailemme taas treenien pariin, kun sen aika on ✨

Tällä kirjoituksella haluan muistuttaa kaikkia koiraharrastajia lämmittelyn ja fyysisen kunnon tärkeydestä koiraurheilulajeissa. Sillä vaikka loukkaantumisia sattuu välillä huolellisuudesta huolimatta, systemaattisen lämmittelyn ja fyysisen kunnon rakentamisella voidaan niitä parhaamme mukaan välttää!

P.S. Mikäli kiinnostaa kuulla enemmän Mindyn kuntoutumiseen liittyvistä asioista, voit seurata Instagramista meidän tiliä @sporttisheltit jonne päivittelen aina ajankohtaisia uutisia.

Kirjoitus: Helmi Räty, agilityurheilija / -harrastaja
Kuvat: Helmi Räty, Iida Gottberg, Sara suomi, sekä Rita Larjava / Mageekuva

Tiesitkö, että Nutrolin® SPORT on ainutlaatuinen valmiste työ-, urheilu- ja metsästyskoirille? SPORT on niin paljon enemmän kuin mikään yksittäinen tuote:  omega-3-rasvahapot, ubikinoni (Q10), beetakaroteeni ja E-vitamiini yhdessä suojaavat tehokkaasti koiran elimistöä kovassa treenissä ja auttavat koiraa palautumaan nopeammin.