Raveja ajetaan niin aamupäivällä, iltapäivällä kuin vasta illalla, mikä vaikuttaa luonnollisesti päivän aikatauluun. Suunnittelen ohjelman sen mukaisesti, milloin on startti, ja niin, että ehtisimme raviradalle hyvissä ajoin ennen varsinaista kilpailutapahtumaa. Matka-aika vaihtelee meillä puolesta tunnista neljään tuntiin aina kilpailupaikan mukaan.
Tallilla pakkaamme autoon varusteet, loimet ja heinät ja teemme traileriin tarvittavat valmistelut. Pyrimme pitämään ponin päivän mahdollisimman normaalina – siihen kuuluu muun muassa ruokintaa ja ulkoilua – kunnes on aika valmistautua lähtöön.
Ennen lähtöä harjaamme ponin, letitämme etutukan ja onnenletin sivuharjaan, loimitamme ponin kulloisenkin kelin mukaisesti, suojaamme jalat kuljetusta varten ja vaihdamme kilpariimut. Sitten matka voi alkaa!
Ajoissa kilpailupaikalle
Matkalla teemme tarvittaessa pysähdyksiä. Tavoitteena on saapua raviradalle viimeistään noin 1,5 tuntia ennen kilpailua. Jos matka on kuitenkin tavallista pidempi, varaamme enemmän aikaa, jolloin saavumme perille jopa vieläkin aikaisemmin.
Perille saavuttuamme menen ensimmäiseksi sisäänkirjautumispisteeseen ja noudan voilokit eli kilpailunumerot. Silloin ilmoitetaan kaikista tarpeellisista asioista, esimerkiksi jos hevonen kilpailee ilman kenkiä tai sillä on jenkkikärryt perässä. Ohjastajat puhallutetaan.
Kun ilmoittautuminen on tehty, on aika purkaa auto, tavarat, kärryt ja viimeisenä poni. Siten on helppo siirtyä kävelytysten jälkeen katoksille valmistautumaan. Hevoset valjastetaan raviradoilla useimmiten valjastuskatoksissa, joita ponitkin saavat käyttää. Jos katoksia ei ole tarpeeksi, ponit valjastetaan trailerin tai hevosauton perässä.
Lämmittely on tehtävä huolellisesti
Valmistautumisen alussa valjastan ponin ja vaihdan itselleni ajopuvun. Kun poni on valmis ja aika sopiva lämmittelyyn, lähdemme lämmittelemään. Lämmittely on tärkeä osa valmistautumista ja melko yksilöllistä jokaisen ponin kohdalla.
Yleisesti poneja lämmitetään radalla kerran tai kahdesti ennen starttia; joitakin poneja lämmitetään myös verryttelylenkeillä, jos raviradalla semmoinen madollisuus on.
Olen havainnut, että Pärren ja Rondon kanssa on paras lämmitellä kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla, noin tunti ennen starttia, lämmittelemme rauhallisemmalla vauhdilla ja otamme laukkaakin, jotta lihakset varmasti lämpenevät ja vetreytyvät kunnolla. Toisen kerran lämmittelemme hieman ennen starttia. Silloin ajamme reippaammin, kilpailuvauhtejakin.
Lämmityksessä on tärkeää katsoa, että poni tuntuu normaalilta, ravaa hyvin ja puhtaasti. Lämmittelyn perusteella voidaan tehdä pieniä muutoksia varusteisiin tai itse lämmittelyyn, jos siltä tuntuu. On myös tärkeää palautella ponia ennen lämmittelyä ja lämmittelyjen välissä.
Startin lähestyessä kaikki osallistujat kokoontuvat rinkiin, josta lähdetään esittelyyn. Esittelyssä kaikki valjakot esittäytyvät etusuoralla tuomaristolle ja yleisölle ja ohjastajien tulee tervehtiä tuomaristoa. Tämän jälkeen siirrytään lähtöpaikoille volttirinkeihin tai kokoonnutaan lähtöauton taakse aina kulloisenkin lähetystavan mukaisesti.
Startin jälkeen palautuminen
On startin aika. Kilpailussa tavoitellaan tietenkin parasta sijoitusta ja pyritään siihen, että poni on parhaimmillaan ja antaa kaikkensa. Ennen lähtöä voi tehdä pieniä taktisia suunnitelmia, mutta ponilähdöissä niistä on harvemmin etua.
Lähdön jälkeen on tärkeää palautella poni hyvin. Sitä voi kävelyttää varikolla ennen katoksille siirtymistä. Jäljelle jää varusteiden riisuminen, ponin pesu, tarvittava loimitus, ponin juottaminen, tavaroiden pakkaus ja ponin lastaaminen kyytiin.
Voilokit tulee palauttaa sisäänkirjautumispisteeseen, josta saa myös tulospöytäkirjat. Ponille annetaan kotimatkalle heiniä evääksi. Sitten onkin jo kotiinlähdön aika!
Kotiin saavuttua puramme ponin ja tavarat ja vaihdamme ponille kotiriimut ja loimet ja katsomme, että kaikki on kunnossa. Meillä ponit menevät suoraan pihattoonsa, jossa ne pääsevät taas jaloittelemaan. Se tuntuu sopivan niille kilpailun ja kuljetuksen jälkeen hyvin. Ne haluavat aina pihalle.
Laitamme varusteet kuivumaan tai paikalleen, mutta jos tulemme kotiin yöllä, jätämme osan seuraavalle päivälle. Kurapyykkiä, märkiä loimia tai muuta tekemistä tulee aina kelien mukaan; näteillä kesäkeleillä on helpompaa, kun varusteet eivät likaannu, eikä tarvitse loimittaa.
Tällä tavalla me valmistaudumme raveihin. Aina tulee toki pieniä muutoksia. Ravipäivät ovat aina mukavia, vaikka ovatkin joskus pitkiä ja tapahtumarikkaita. On hauska odottaa onnistumisia ja mukavia hetkiä. Raveissa näkee myös monia kavereita!
Kirjoitus: Saana Tuuri