Koirien naksutinkoulutuksen perusteet ja salat

Naksutinkoulutus on koulutusta, jossa käytetään äänimerkkiä (usein naksutinta/klikkeriä eli muovista kapistusta, josta lähtee naksahtava ääni) merkitsemään koiran haluttu käytös. Äänimerkkiin liitetään koiran palkitseminen (positiivinen vahvistaminen). Koulutusmenetelmät ovat yleensä koiran omaan toimintaan perustuvia ja tavoitteena on koira, joka aktiivisesti omalla toiminnallaan yrittää saada palkkion.

Naksuttimen merkitys ja opettaminen

Äänimerkin merkitys opetetaan koiralle yhdistämällä toisiinsa tiiviisti äänimerkki ja palkkio. Tyypillisesti tähän liitettävä asia on ruoka (se on nopea, helppo ja koirat yleensä pitävät siitä). Naksuun voi yhdistää myös jotain muuta koiran mielestä mukavaa, esim. lelu tai leikkiminen. Naksuttimen sijaan voidaan myös käyttää jotain muuta merkkiä, esim. suulla tehty naksautus tai tietty sana, jos näitä pystyy käyttämään yhtä nopeasti ja tarkasti kuin naksua. Naksautus kertoo koiralle, että se tulee kohta saamaan jonkinlaisen palkkion. Lisäksi naksu merkkaa tarkasti halutun käytöksen tai sen osan.

Naksu opetetaan siten, että naksautetaan ja heti sen jälkeen koiralle annetaan makupala. Tätä sanotaan ehdollistamiseksi. Koiran ei tarvitse ehdollistamisen aikana tehdä mitään tiettyä käytöstä, sille vain opetetaan naksun ja namin liittyvän toisiinsa. Koira on ehdollistunut naksuun, kun se reagoi naksautukseen innostuneesti, ruokaa odottaen.

Positiivinen vahvistaminen

Positiivinen vahvistaminen tarkoittaa koiran käytöksen palkitsemista (vahvistamista). Jos naksutinta käyttää osana kouluttamista, täytyy ylläpitää naksun ja maksun välistä yhteyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että naksuun liitetään aina palkkio (ruoka). Täten naksutinta voidaan käyttää tarkkana palkkiomerkkinä. Kun tarkkaa halutun käytöksen merkitsemistä ei tarvita, voidaan käyttää muita (epätarkempia) sekundaarisia vahvisteita, esim. kehumista tai toista käskysanaa.

Ajoitus

Naksautus ajoitetaan täsmälleen siihen hetkeen, kun koira tekee haluttua asiaa. Mitä tarkemmin ajoitus onnistuu oikeaan kohtaan, sitä nopeammin oppiminen etenee. Palkkiokin annetaan nopeasti naksautuksen jälkeen, jottei koira ehdi tehdä halutun (naksautetun) asian jälkeen jotain muuta ja alkaa yhdistää palkkion väärään toimintaan.

Kriteerit

Koulutuksen yksi tärkeimmistä osatekijöistä ovat kriteerit. Niillä tarkoitetaan vaatimuksia, joita koiran toiminnalle asetetaan, jotta se saisi palkkion (naksu+maksu). Kriteerit kannattaa asettaa aluksi matalalle eli koiran ei tarvitse tehdä kokonaista haluttua toimintaa vaan vain vähän sinne päin, josta sitä palkitaan. Vähitellen kriteerit nousevat eli koiran pitää tehdä jotain enemmän, jotta se saa palkkion. Eteneminen on vähittäistä, pieni askel kerrallaan. Tällöin koulutuksesta tulee mahdollisimman etenevää.

Esim. jos harjoitellaan paikallaoloa, edetään siinä esim. näin

1. 1. koira istuu
   2. koira istuu puoli sekuntia paikoillaan
   3. koira istuu sekunnin paikoillaan
   4. koira istuu kaksi sekuntia paikoillaan
   5. koira istuu vaihtelevasti 1-2 sekuntia paikoillaan
   6. koira istuu vaihtelevasti 1-3 sekuntia paikoillaan
   7. koira istuu vaihtelevasti 1-4 sekuntia paikoillaan jne.

Koiran oma toiminta

Naksutinkoulutuksen menetelmiin kuuluu koiran omaehtoisen toiminnan vahvistaminen eikä koiraa yleensä ohjailla tai houkutella paljon. Tällöin puhutaan operantista kouluttamisesta, mikä viittaa siihen, että koira ”operoi” (toimii) omassa ympäristössään. Koiran täytyy itse tehdä jokin toiminta, jotta sillä olisi mahdollisuus saada palkkio. Menetelmiä ovat:

• • nappaaminen/poimiminen/sieppaaminen (capturing), jossa koira tekee itsenäisesti kokonaisen käyttäytymisen, josta sitä palkitaan (esim. koira ottaa ohjaajaan katsekontaktin kohti kasvoja)
  • shaping, jossa koira tekee ensin vähän sinne päin -käytöksen, josta aletaan muodostaa haluttua käytöstä (esim. koira kulkee 1 m päässä ohjaajasta – 0,5 m päässä – 0,2 m päässä – 0,1 m päässä eli aivan ohjaajan lähellä = koira alkaa jo seurata ohjaajaa)
  • targetien eli kohteiden käyttö, jossa koira opetetaan ensin koskemaan tai liikkumaan kohti kohdetta shapingin avulla (esim. kosketuskeppi, kosketusalusta, käsi) ja tätä kohdetta aletaan käyttää erilaisten asioiden opettamisessa (esim. paikallaolo maassa olevan alustan luona)

Omaehtoinen työskentely pakottaa koiran keskittymään koulutukseen, hillitsemään itseään ja miettimään, miten se ratkaisee ongelmia. Naksuttelu sopii etenkin vähän aremmille ja passiivisille koirille sekä koirille, joiden itseluottamus on huono tai jotka pelkäävät erilaisia asioita. Lisäksi hyötyä on sellaisille koirille, joiden on vaikea keskittyä ja hillitä itseään.

Shapingista esimerkki voisi olla temppu, jossa koira makaa maassa ja laittaa kuonon maata vasten

1. 1. koira makaa maassa ja vahingossa laskee hieman päätään alemmaksi (naksu+maksu, palkkio läheltä maata koiralle)
   2. koira makaa maassa ja laskee päätä hieman alemmaksi
   3. koira makaa maassa ja laskee päätä melkein maahan
   4. koira makaa maassa ja laskee pään hetkellisesti maata vasten
   5. koira makaa maassa ja laskee pään maahan hetkeksi
   6. koira makaa maassa ja laskee pään maata vasten
   7. koira makaa maassa ja pitää päätä puoli sekuntia maata vasten
   8. koira makaa maassa ja pitää päätä sekunnin maata vasten
   9. koira makaa maassa ja pitää päätä vaihtelevan ajan maata vasten

Yhteenveto

Naksutinkoulutus antaa koulutustilanteessa koiralle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, saako se palkkion vai ei. Jos koira toimii halutulla tavalla, se saa palkkion. Koiraa ei ohjailla ellei se ole välttämätöntä, vaan se saa itse yrittää keksiä ratkaisun eli mitä sen tulee tehdä, jotta se saa palkkion. Ohjaajan tehtävänä on löytää tilanteeseen sopivat vahvisteet ja käyttää niitä oikein sekä estää epätoivottujen käytösten vahvistuminen esim. sillä, että koira vahingossa saa niistä jonkinlaisen vahvisteen. Lisäksi ohjaajan tulee miettiä halutun tehtävän tavoite valmiiksi mielessään sekä millaisten vaiheiden (kriteereiden) kautta siihen päästään. Kriteerit muodostetaan mahdollisimman pieniksi, jotta koira onnistuisi niissä helposti ja koulutus etenisi kohti tavoitetta.

Kirjoitus: Pipa Pärssinen      Kuvat: Pipa Pärssinen ja Jenni Liukkonen / Nutrolin®