Suunnitelmallisuus on avainasemassa agilitykoiran kalenterissa

Esimerkki miten rytmittää tavoitteellisesti kilpailevan agilitykoiran kisavuotta

Olen kisannut agilityssa sheltti Stellan kanssa useita vuosia ja viimeisimpinä vuosina jopa MM-tasolla asti. Stellan perusvauhti agilityradalla ei ole kuitenkaan koskaan lukeutunut kaikista nopeimpien minikoirien kastiin Suomessa, mutta lajitekniset taidot ja suoritusvarmuus ovat kompensoineet jonkin verran puutteita etenemisvauhdissa.

Stellalle on ollut vuositasolla erittäin tärkeää löytää oikeanlainen rytmi peruskuntoharjoittelun, lajitreenaaminen ja kisaamisen osalta, jotta se on pystynyt saavuttamaan paikkansa Suomen maajoukkueessa sekä pärjäämään vauhtinsa puolesta Suomen kärjessä. Ilman kisavuoden jaksottamista, systemaattista harjoittelua ja huippukunnon rakentamista, Stellan taidot tuskin olisivat riittäneet viemään meitä MM-kisoihin asti.

Tässä kirjoituksessa kerron lyhyesti minkälaiset asiat ovat olleet avainasemassa Stellan kanssa tavoitteellisesti kilpailemisessa ja nopeuden parantamisessa kisaradoilla. Toivon mukaan tarjoan samalla vinkkejä niille agilityharrastajille, jotka kaipaavat tukea oman agilitykoiransa kisa- ja harrastuskalenterin suunnitteluun, erityisesti ajatellen koiran nopeuden kehittämistä.

Agilitytreenit eivät riitä agilitykoiran liikunnaksi

Agilityharrastaminen edellyttää koiralta hyvää kehonhallintaa ja fyysistä peruskuntoa, joka tulisi ensisijaisesti kehittää lajiharjoittelun ulkopuolella. Näin lajitreeneissä voidaan keskittyä itse lajiteknisiin asioihin ja samalla vähennetään koiran loukkaantumisriskejä esteillä. Agility vaatii koiralta mm. lihasvoimaa, nopeutta ja koordinaatiokykyä, joita tulisi kehittää urheilukoiran jokapäiväisessä arjessa. Pelkästään agilitytreenit eivät siis missään nimessä riitä agilitykoiralle liikunnaksi.

Sheltti Stellan kohdalla agilityssa kilpailemisen avainasemassa on ollut kisavuoden suunnittelu siten, että painopiste liikunnan suhteen vaihtelee jaksoittain.

Pohjalle on rakennettu hyvä peruskunto, mutta ennen tärkeitä kisoja on tehty myös nopeusharjoittelua ja levolle on jätetty riittävästi tilaa. Tärkeintä Stellalle on ollut löytää liikunnan, harjoittelun ja levon tasapaino niin viikko-, kuukausi- kuin vuositasollakin, joka sopiijuuri Stellan tarpeisiin. Stellan kalenterin suunnittelussa olen saanut tukea koiran huippukunnon rakentamiseen erikoistuneelta Ari ”Arppa” Kupariselta, mutta loppujen lopuksi Stellalle sopiva kisavuoden rytmittäminen on löytynyt vain kokeilemalla ja seuraamalla tuloksia.

Kisavuoden päätavoitteisiin tähtääminen

Vuositason suunnittelun olen itse aloittanut siitä, että ensiksi päätän milloin haluan Stellan olevan nopeimmillaan ja keskitän harjoitteluni niitä päätavoitteita kohti. Koska yhteen kisavuoteen on mahdollista rakentaa koiralle maksimissaan vain 2-3 ns. kuntohuippua, on hyvä valita päätavoitteeksi juuri ne kisat, joissa haluaa optimoida koiran suoritus parhaimmalle mahdolliselle tasolle. Olen siis tehnyt omien tavoitteiden kanssa valintoja, koska nopeimmillaan Stella ei kykene olemaan koko vuoden ympäri.

Suomessa arvokisoja on tavallisissa olosuhteissa pitkin vuotta, joten kaikkia arvokisoja ei voi asettaa päätavoitteeksi samana vuonna. Stellan kanssa meille on valikoitunut vuosina 2018 ja 2019 kesä-heinäkuun vaihteessa järjestetyt Suomen maajoukkuekarsinnat ja niiden jälkeen tähtäimeksi on asetettu syyskuussa järjestetyt Agilityn MM-kisat.

Kun vuoden päätavoitteet ovat selvillä, valitsen niistä ensimmäisenä olevan päätavoitteen, jonka ajankohdasta lähden laskemaan taaksepäin ja jaan kalenterin viikkojen kestäviin kausiin liikunnallisten pääpainotteiden mukaan. Kyseisen kisaviikonlopun edeltävät 4-5 viikkoa täytän pääasiassa nopeusharjoittelulla, agilitytreeneillä ja valmistavilla kisoilla sekä levolla. Nopeusharjoittelu on koostunut Stellan kanssa 100-150 metrin spurttiharjoituksista ulkona tasamaalla. Pidempiä peruskuntoa ylläpitäviä ravilenkkejä teemme näiden viikkojen aikana vain ehkä noin 7-10 päivän välein.

Pohjalla on oltava hyvä peruskunto

Näitä nopeusharjoitteluun painottuvia viikkoja on edeltänyt useamman kuukauden peruskuntoharjoittelujakso, jonka aikana pääpaino on siis ollut Stellan peruskunnon rakentamisessa. Peruskuntokaudella olemme tehneet eri mittaisia, noin 45-90 min pituisia reippaita ravilenkkejä joko juoksutahtiin tai pyöräillen. Näitä peruskuntolenkkejä on mahtunut viikkoon agilitytreenien ja kisojen väliin yleensä yksi tai kaksi. Lisäksi olemme käyneet tekemässä voimaharjoittelua vesikävelymatolla ja uimassa, jos siihen on ollut mahdollisuus. Joskus olemme tehneet myös mäkitreeniharjoittelua kävelylenkkien lomassa.

Talvella peruskuntoharjoittelun tekeminen voi olla vaikeaa, riippuen pakkasesta ja lumitilanteesta, joten tällöin olemme tyytyneet kävelytahtisiin lenkkeihin, joita teemme ympäri vuoden normaalistikin arjessa.

Peruskuntokautta edeltävästi meillä on yleensä toteutunut jonkinlainen lepojakso. Stellalla on ollut tavallisesti vuodessa yksi noin 4 viikon tauko esteiltä sekä kaksi lyhyempää noin 2 viikon taukoa lajiharjoittelusta. Pidempää lepokautta on edeltänyt selkeämpi kisa- ja harjoittelurupeama, mukaan lukien tavoiteltu kuntohuippu.

Samalla kuntohuipulla olen pystynyt kisaamaan muutamia kisaviikonloppuja 2-3 viikon ajan. Kun tavoiteltu kuntohuippu on saavutettu ja päätavoitekisat kisattu, olemme siirtyneet lepovaiheeseen palauttavasti peruskuntoharjoittelun kautta ja vähentämällä nopeutta vaativaa liikuntaa.

Viikkotasolla tasapainottelua levon ja liikunnan välillä

Viikkotasolla Stellalle on sopinut tehdä agilitya pääasiassa noin 1-2 päivänä viikossa, mukaan lukien treeni- ja kisapäivät. Lajitreenien välissä olemme pitäneet agilitysta mielellään 2-3 välipäivää, joista ainakin yksi on pidetty kokonaan lepopäivänä. Muina päivinä teemme peruskuntoharjoittelua tai nopeusharjoittelua, riippuen siitä kuinka lähellä kauden seuraava päätavoite on ja siis minkälaisessa liikuntamuodossa painopisteemme juuri sillä hetkellä on.

Stella on tavallisena kisavuotena saattanut kisata melko lailla ympäri vuoden, pois lukien lepojaksot. Pääasiassa kisapäiviä kuukaudessa on toteutunut kuitenkin vain noin 1-2. Muihin kuin päätavoitteeksi nimettyihin kisoihin olemme osallistuneet aina sillä nopeudella, mikä se milloinkin on ollut ja muut kisat ovat olleet käytännössä vain harjoittelua niitä tiettyjä valikoituja kisoja varten.

Kisakauden suunnittelu on hyvä toteuttaa yksilöllisesti

Mielestäni kisakauden suunnittelussa ja harjoittelun rytmittämisessä ei ole yhtä oikeaa tapaa. Tärkeintä on tarkkailla omaa koiraa ja pitää kirjaa siitä miten oma kalenterisuunnittelu on näkynyt mm. koiran kisasuorituksissa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen onko koira ehtinyt palautumaan riittävästi liikuntapäivien välillä. Yksi tapa ei sovi kaikille ja ainoastaan kokeilemalla voi löytyä omalle agilitykoiralle sopivin tapa rytmittää kisakautta. Luonnollisesti kalenterisuunnittelun lisäksi kilpailemiseen, nopeuden parantamiseen ja suorituksista palautumiseen vaikuttaa moni muu asia, kuten koiran saama ravinto. Omat koirani saavat aina kisakauden lähestyessä ja kisakauden aikana ruoassaan Nutrolin® Sport -ravintoöljyä.

Yhteenvetona minun vinkkini agilitykoiran kisavuoden suunnitteluun ovat:

1) Panosta koiran peruskunnon rakentamiseen/ylläpitämiseen

2) Tee nopeutta harkitusti ja vain valikoituihin, tärkeisiin kisoihin

3) Anna levolle ja palautumiselle riittävästi tilaa

4) Pidä erilaisia pääpainoja liikuntamuodoissa eri kausina yksipuolisen harjoittelun sijasta

Uuden vuoden suunnittelu koronatilanteesta huolimatta

Tämä vuosi lähestyy loppuaan ja vuosi 2021 tekee tuloaan. Nyt on siis oivallinen hetki aloittaa tulevan agilityharrastus- ja -kisakauden suunnittelu! Koronatilanteesta johtuvien rajoitusten vuoksi on luonnollisesti epävarmaa miltä vuosi 2021 näyttää eri agilitytapahtumien toteutumisen osalta. Oman koiran harrastussuunnitelmia on kuitenkin mahdollista tehdä tavalliseen tapaan, erityisesti ajatellen koiran peruskunnon rakentamista ja nopeusharjoittelua. Tarvittaessa omia suunnitelmia voi sitten muokata sen mukaan, miltä tilanne tavoitekisojen toteutumisen kannalta myöhemmin näyttää.

Toivottavasti kuitenkin ensi vuonna koronarajoitukset eivät tee agilityn harrastamisesta yhtä poikkeuksellista kuin tänä vuonna ja että tulevalle kaudelle tehtyjä treeni- ja kisasuunnitelmia on mahdollista toteuttaa aiemmin totuttuun ja tässä kirjoituksessa kerrottuun tapaan.

Kirjoitus: Sonia Delatte, agilityurheilija ja -valmentaja  Kuvat: Sonia Delatte sekä Jenni Liukkonen (kisakuvat)