Suomen tällä hetkellä menestynein esteratsastaja Juulia Jyläs piipahti heinäkuun 2019 alussa Järvenpäässä, jossa hän veti miniklinikan Ad van de Weteringin kanssa. Ad on sekä Suomen estemaajoukkueen että Juulian monivuotinen valmentaja.
Miniklinikka järjestettiin Ratsastuskeskus Ainossa Nations’ Cup -viikonlopun yhteydessä. Klinikkaan osallistui kolme ratsukkoa. Ad valmensi niitä samalla, kun Juulia kertoi paikalla olleelle yleisölle, miten esteratsastuksen huipulle voi nousta.
Yhteistyössä on voimaa
Juulia painotti koko klinikan ajan laaja-alaisen yhteistyön merkitystä. ”Yksin on vain yksin. Kaikki tarvitsevat tiimin ympärilleen, joten hyvä tiimihenki on tärkeää. Ratsastaja tarvitsee hevosen lisäksi muun muassa hoitajia, eläinlääkäreitä, kengittäjiä, hevostenomistajia ja -kasvattajia sekä yhteistyökumppaneita”, Juulia listasi.
”Tiimin täytyy uskoa ratsastajaan ja hevoseen. Lajiin kuuluu aina vastoinkäymisiä, joten niistäkin huolimatta on nähtävä valoa tulevaisuudessa. Tavoitteisiin pääseminen vaatii paljon töitä paitsi ratsastajalta myös koko tiimiltä eikä uskoa menestymiseen saa menettää, vaikka tulisikin ongelmia.”
Motivaatio liittyy menestymiseen
Juulia on aina ollut hyvin kiinnostunut esteratsastuksesta sekä työskentelystä hevosten kanssa. Motivaatio syntyy, kun tavoitteena on menestyminen. ”Minun intohimoni on tie, mikä tarkoittaa työntekoa matkalla tavoitteeseen, jonka olen asettanut. Menestys tulee tietenkin kirsikkana kakun päällä.”
Ratsastajalla täytyy olla myös motivaatiota kehittää hevosta entistä paremmaksi. Siihen liittyy muun muassa vastuu hevosen turvallisuudesta. ”Ratsastajan on seurattava päivittäin hevostaan ja sen tilaa. Se ei tarkoita päivittäistä harjaamista tai vastaavaa, vaan sitä, että ratsastaja näkee, miltä hevonen näyttää ja millä mielellä se on. Tämän perusteella ratsastaja voi päättää, onko järkevämpää mennä vaikkapa maastoon koulutreenin sijaan.”
Usko hevoseen
Ratsastajalla täytyy olla selkeä käsitys, millaisen hevosen hän haluaa. Hänen täytyy myös tietää, mitä hän hevosesta haluaa ja kuinka pitkälle hän haluaa edetä hevosen kanssa. Ratsastajan ja hevosen suhde on kuin parisuhde kahden ihmisen välillä. Siinä täytyy olla kemiaa. ”Kun tapasin Finin ensimmäisen kerran, se oli rakkautta ensifiiliksellä. Fin on vahva ori, mutta samalla myös herkkä.”
Juulia muistutti myös siitä, että joskus asiat, jotka koetaan hevosen vahvuuksiksi, voivat olla myös sen heikkouksia. Yhtä asiaa ei saa kuitenkaan unohtaa: hevoseen ja sen kanssa menestymiseen on aina luotettava täysillä. Jos usko menee, alamäki alkaa.
Ratsastajan huolehdittava itsestään
Ratsastajan on huolehdittava myös omasta fysiikastaan ja hyvinvoinnistaan. Ratsastaminen on rankkaa, joten fyysisen kunnon on oltava hyvä. ”Ratsastajalla täytyy olla hyvä tasapaino ja lisäksi notkeutta, jotta voi istua hyvin laukassa. Samoin motoriikan täytyy olla kunnossa”, Juulia sanoi. Pitkät kisapäivät vaativat voimia niin hevoselta kuin ratsastajaltakin. On jaksettava, vaikka lämpötila nousisi hellelukemiin ja edessä olisi pitkä kisaviikonloppu.
Ratsastajalta vaaditaan myös itsepäisyyttä, sisua ja hyvää asennetta. ”Hevosten kanssa toimimisessa tulee aina enemmän vastoinkäymisiä kuin onnistumisia. Ei siis saa luovuttaa heti ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen.”