Arviot Suomen lemmikkikissojen määrästä vaihtelevat puolesta miljoonasta aina yli kahteen miljoonaan yksilöön1. Kissa onkin maailman yleisin lemmikki. Sen lisäksi, että pääasiassa rotukissoja rekisteröidään, tilastojen ulkopuolelle jäävät suurin osa lemmikkikissoista, sekä maailmalla kodittomina elävät lemmikkikissat. Yhdysvalloissa on arviolta noin 84 miljoonaa lemmikkikissaa ja 30 – 80 miljoonaa koditonta, villinä elävää lemmikkikissaa8.
Kissa on huippusaalistaja
Kissat ovat eläneet ihmisten kumppaneina jo 9500 vuoden ajan2. Yhteistyö sai alkunsa, kun ihmiset huomasivat että kissat ovat taitavia saalistajia ja että ne pitävät pienet jyrsijät pois ruokavarastoilta. Kissat ovat aina metsästäneet itse ruokansa ja ovat edelleen erittäin taitavia työssään. Pienten jyrsijöiden lisäksi kissat metsästävät kaikkea mikä eteen sattuu tulemaan, kunhan saalis on sopivan kokoinen. Kissat käyttävät ravinnokseen pääasiassa pieniä nisäkkäitä mutta myös lintuja, sammakoita, liskoja ja käärmeitä. Nykyään kissa on useimmiten mukava seuralainen, eikä toimi alkuperäisessä työssään, mutta vaikka kissa saa ruokansa lautaselta, se ei ole vähentänyt kissan tarvetta saalistaa. Kissa ei tilaisuuden tullen jätä saalistamatta. Kun kissoja on paljon, ne metsästävät suuria määriä saaliseläimiä.
Vaikutusta elinympäristöön arvioitu
Kissojen käyttäytymistä ja niiden vaikutusta elinympäristöönsä on tutkittu vasta vähän, mutta Yhdysvalloissa on arvioitu vapaana liikkuvien kissojen tappavan keskimäärin 3,6 miljoonaa lintua päivässä. Tämä tekee yhteensä vähintään 1,3 miljardia lintua vuodessa3. Britanniassa on arvioitu, että saarivaltakunnan yhdeksän miljoonaa kissaa saalistavat huhti-elokuun aikana noin 57 miljoonaa nisäkästä ja 27 miljoonaa lintua4. Australiassa on päädytty pienentämään rajusti vapaana kulkevien kissojen määrää koska saarella on paljon uhanalaisia, endeemisiä nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita.
Suomessa tutkimusta on tehty lähinnä kaupunkilaiskissoista ja niiden saalistuskäyttäytymisestä5. Tutkimuksen aikana kissat toivat kotiin keskimäärin alle 4 saaliseläintä kuukaudessa. Vapaana kulkevien kissojen merkitystä paikallisille eläinpopulaatioille on hankala yleisesti arvioida, koska se riippuu paljon kissan elinpiirin ympäristöolosuhteista ja saaliseläinten populaatioista. Jotkut lajit saattavat paikallisesti jopa hyötyä siitä, että kissa rajoittaa jyrsijäpopulaatioita.
Kissojen vaikutus lintuihin
Kissa saalistaa pääosin pieniä nisäkkäitä, jotka ovat aktiivisia hämärässä ja öiseen aikaan. Tähän aikaan omistajakaan ei yleensä ole havainnoimassa kissansa saalisonnea. Kissa kuitenkin sopeutuu hyvin ihmisten päivärytmiin, ja valoisaan aikaan se saalistaa päiväaktiivisia eläimiä, kuten lintuja. Maailman eri saarilla tehdyn tutkimuksen mukaan6, lemmikkikissat ovat suoraan vaikuttaneet 22 lintulajin sukupuuttoon. Lisäksi ne ovat olleet vaikuttamassa vielä useamman lajin uhanalaisuuteen. Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen häviäminen vaikeuttaa entisestään eri lajien elämää, joten lemmikkikissojen aiheuttama paine saattaa olla liikaa.
Kissan kaulurista uusi apuväline
Moni kissanomistaja tiedostaakin, että kyseessä on ongelma. Usein he ovat yrittäneet auttaa lintuja asettamalla kissan kaulapantaan kulkusen. Kulkunen ei kuitenkaan välttämättä päästä minkäänlaista ääntä kissan saalistaessa, koska kissa on mestari hiipimään hitaasti ja täysin äänettömästi. Tämän ongelman äärellä on tehty paljon tuotekehittelyä. Yhdysvalloissa on myynnissä mm. varoitusäänimerkkejä lähettävä kaulain (CatAalert). Näiden tuotteiden tehokkuutta on myös tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia7.
Yhdysvaltalainen Nancy Brennan oli myös lisännyt kulkusen kissansa kaulapantaan, mutta silti hänen kissansa kantoi kotiin saalistamiaan lintuja. Brennan työskenteli lintujen parissa ja tiesi, että linnuilla on parempi värinäkö kuin ihmisillä. Linnuilla on silmissään 4 väripigmenttiä, kun kädellisillä on vain kolme ja muilla nisäkkäillä kaksi8. Linnut löytävät värien avulla helpommin ruokaa ja puolison itselleen. Monella lintulajilla koiraat ovatkin hyvin värikkäitä. Nancy Brennan päätti käyttää tätä tietoa lintujen hyväksi ja ryhtyi ompelemaan kissalleen kirkkaan värikästä kauluria. Kun koko kevät ja kesä meni ilman kuolleita lintuja, Brennan perusti kaulurille omat nettisivut (Birdsbesafe) ja alkoi mainostaa ja myydä kauluria. Seuraavien vuosien ajan hän teki tuotekehittelyä saamansa palautteen mukaan, ja tuotteen myynti kasvoi. Biologi Susan Willson kokeili kauluria omalle kissalleen vuonna 2013 ja ehdotti Nancy Brennanille testin tekemistä. He päätyivät suorittamaan tutkimuksen, joka julkaistiin vuonna 20159. Willsonin tutkimuksen mukaan kontrolliryhmän kissat ilman kauluria tappoivat 19 kertaa niin paljon lintuja kuin kissat, joilla oli kauluri kaulassaan. Samoihin aikoihin julkaistiin myös australialainen tutkimus samasta aiheesta10. Tutkimuksen mukaan kauluri ei ollut tehokas suoja ainoastaan linnuille, vaan se suojeli myös muita hyvän värinäön omaavia lajeja, esim. tiettyjä matelijoita. Kauluria kantavat kissat saivat 47 % vähemmän tällaista saalista kuin kontrolliryhmän kissat, joilla ei ollut kauluria. Nykyään Birdsbesafe-kaulureita myydään ympäri maailman. Tuote on turvallinen myös käyttäjälle itselleen. Kissa ei juuri edes huomaa mitä sillä on kaulassaan. Tuotteen sivut löytyvät osoitteesta: https://www.birdsbesafe.com/
Kaulurin on todettu rajoittavan tehokkaasti kissojen saalistusonnea, mutta kauluri ei kuitenkaan poista muita ongelmia, joita vapaana kulkevat kissat aiheuttavat. Kissat vaikuttavat ympäristöönsä monella eri tavalla ja saavat kaulurinkin kanssa saaliikseen myös uhanalaisia nisäkkäitä. Kaiken lisäksi vapaana liikkuvaa kissaa itseään uhkaavat monet vaarat mutta se on sitten jo toisen kirjoituksen aihe.
Kirjoittaja: Päivi Berg, FM, biologi
Valokuvamalli: Konttorikissa Puustinen
Kaulurin ompeli Mira Munter Nutrolin-konttorilta
Lähdeluettelo
- https://www.sey.fi/ajankohtaista/8-sis%C3%A4lt%C3%B6/167-yleisimmat-lemmikkielaimet
- https://www.hs.fi/tiede/art-2000004217804.html
- https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fbuff.ly%2F2QAgVMZ%3Ffbclid%3DIwAR0Ba-oY_66QgtOQWdI7smxPz8BOYNE1-BiSs2g2nK1luyzNMpu8wlLJJAQ&h=AT2whb0fQSovF4L8g197D5T4cVRWNaeZ4nqG9SbZCZe5FLn_rfx9–b3tUJ8wQT1leos99FMvOByIyXlG03eaQUTuPbor46gyy80Yn-7906Zaa5Y7bIZ6_riB7Cp-nls
- https://www.ts.fi/teemat/80691/Kissan+ekologiaa+tunnetaan+vasta+vahan
- Kissanhoidon käsikirja (Päivi Ylikorpi 2018)
- A global review of the impacts of invasive cats on island endangered vertebrates – Felix M. Medina, Elsa Bonnaud, Eric Vidal, Bernie R. Tershy, Erika S. Zavaleta, C. Josh Donlan, Bradford S. Keitt, Matthieu Le Corre, Sarah V. Horwath, Manuel Nogales 3.June 2011
- Ruxton, Thomas & Wright 2002; Wwoods, McDonald &Harris 2003.
- https://www.theatlantic.com/science/archive/2015/12/accessories-for-your-murderous-pet/419601/?fbclid=IwAR1LvAExz22Flw3_f5VJ2uBvpNxeeCIk5zfemYmIhhaMOHdit-ejL6lLws8
- Birds be safe: Can a novel cat collar reduce avian mortality by domestic cats (Felis catus)? 2015
- Assessing the effectiveness of the Birdsbesafe® anti-predation collar cover in reducing predation on wildlife by pet cats in Western Australia.