Minulla on ilo kirjoittaa uutena Nutrolin-tiimiläisenä kasvatistani Ruusta, joka täytti juuri kolme vuotta. Kasvatan pienimuotoisesti käyttölinjaisia cockerspanieleita, joiden elämästä aktiivisina harrastuskoirina ei vauhtia eikä varsinkaan vaarallisia tilanteita puutu.
Vuodet ovat tuoneet monenlaisia kokemuksia sekä menestystä reilun kokoisen riistalaukun verran. Ruun ”riistalaukun sivutaskuun” on tungettu E-lonkat, jotka seuraavat sitä läpi elämän. Niistä kerron hieman myöhemmin.
Ensimmäinen oma pentue
Ruu, Hossing Primus, on pentuesisaruksineen ensimmäisestä pentueestani. Sen sukua rasittaa huonolonkkaisuus, mutta tunsin sen emän (oman narttuni) vanhemmat sekä sisarukset, ja olin nähnyt ja kuullut, että lonkat eivät olleet koskaan häirinneet niitä. Eivät normaalissa arjessa eivätkä harrastuksissa.
Aktiivinen, ylösajava spanieli, jonka hakutyöskentely on vauhdikasta, maaston kattavaa sekä riistalle pyrkivää, näyttää ikävuosiensa aikana, mikäli on kipeä, varsinkin rankan rasituksen tai levon jälkeen. Epäpuhdas askel, toispuolinen liike tai vauhdikkaan koiran muuttuminen flegmaattiseksi kertoo aina, että koira on kipeä tai se ei voi hyvin.
Tavoitteena metsästyskoira
Ruu oli pentueen isoin pentu. Se sai nimekseen Primus, koska siitä loisti viisaus ja järki jo pentulaatikossa. Tuleva omistaja sai itse tehdä valintansa tasaväkisestä pentueesta, ja kasvattajana olin äärimmäisen iloinen, että “Ykkönen”, joka oli Ruun työnimi, pääsi kasvamaan juuri kyseiseen kotiin.
Ruun tehtävänä on pennusta lähtien ollut tavoitteellinen treenaaminen hyväksi metsästyskoiraksi. Se sai tehdä pentuaikana rodunomaisia asioita, liikkua paljon ja olla myös vapaana. Treenit sisälsivät runsaasti noutoja, ja kesällä ja syksyllä sille järjestettiin vesitreeniä. Parasta mahdollista liikuntaa luuston kehitykselle! Siitä kasvoi isänsä kaltainen vahva spanieli, josta ei puutu voimaa.
Monipuolista liikuntaa ja tukea lonkille
Reilun vuoden ikäisenä pentue kuvattiin virallisesti, ja jakauma oli laaja A:sta E:hen. Ruu sai E-lonkat. Nivelrikkoa syntyisi vääjäämättä toisen, heikon kyynäreen takia, ainakin jossakin elämän vaiheessa.
Olen aina uskonut glukosamiinin, kondroitiinisulfaatin sekä metyylisulfonyylimetaanin voimaan. Nutrolin® Hip & Joint tulikin ensimmäisenä mieleen, kun etsin lisäravinnetta laadukkaan ruuan rinnalle.
Ruun fyysiseen hyvinvointiin kuuluu säännöllinen hieronta. Sen elämässä on päivittäin paljon aktiivista ulkoilua ja säännöllisiä treenejä. Koska koiran fysiikka on hyvä eikä sillä ole kipuja, treenien poissulkeminen olisi ollut täysin typerä ajatus.
Ruusta derby- ja cockerimestari
Puolitoista vuotta lonkkakuvausten jälkeen Ruusta leivottiin – ensimmäisenä suomalaisena koirana – cockerspanieleiden tuplamestari. Ruu voitti ensimmäisenä koepäivänä nuorten (alle 2-vuotiaiden) derbymestaruuden ja toisena koepäivänä cockerimestaruuden. Viikkoa aiemmin britit olivat arvostelleet Ruun päivän parhaaksi koiraksi Suomen voittajaluokkaan kuuluvien spanieleiden joukosta.
Ruun hyvä fyysinen kunto, monipuolinen treeni sekä laadukas ruoka ovat suuresti tukeneet heikkoja lonkkia. Kun kaiken tämän lisäksi käytetään lisäravinnetta, koira saa tehdä sitä, mistä se nauttii eniten, ja omistaja saa tarvitsemansa tuen metsästykseen.
Kirjoitus: Sanna Toivola-Järvinen
Kuvat: Ylin kuva Mikko Sivonen, muut kuvat Sanna Toivola-Järvinen