Arlan Ilo on vuonna 2010 syntynyt suomenhevostamma. Se asuu Lohjalla kauniissa maalaismaisemassa pienellä tallilla ja sen omistavat Peter ja Hanna Hednäs. Ilo on kilparavuri, mutta myös Katja Hednäsin oma fysioterapeutti. Yhdessä he tekevät rentoja metsälenkkejä.
Ennen kaikkea Ilo on kuitenkin hurjan tärkeä koko perheen harrastuskaveri sekä rakkauden kohde.
”Perheemme löysi Ilon myynti-ilmoituksen kautta muutama vuosi sitten. Kun menimme katsomaan sitä, näimme runsaan karvapeitteen alla hyvännäköisen hevosen. Sen silmissä oli sitä jotain, kun se talutettiin pois tarhasta. Valmentaja kokeili sitä, ja koska hänkin piti siitä, teimme ostopäätöksen heti”, Katja muisteli.
Prinsessan elkeitä
Ilo on hyvin tarkka monesta asiasta. Aurinkoinen ja lämmin sää kelpaa sille hyvin. Kesähelteillä se ei vaivautunut menemään edes puun varjoon, vaan halusi olla auringossa.
”Sadeilmalla Ilo ei halua olla ulkona. Se tulee väkisin sisälle, jos se on jätetty tarhaan. Se on muutenkin joskus ihan prinsessa. Esimerkiksi jos ratsastuksen aikana paarma tulee sen poskelle, se pysähtyy ja kääntää poskensa ratsastajaan päin odottaen ratsastajan hätistävän paarman pois”, Katja kertoi.
Ilo myös tietää, miten se saa kunnon palvelua. Se ei esimerkiksi suostu syömään porkkanaa naattipuoli edellä, vaan porkkanat täytyy antaa aina terävä kärki edellä. Kaiken lisäksi se saattaa jättää porkkanan kannan kokonaan syömättä.
Tarkka ruokavaliostaan
Ilo on kaikkea muuta kuin ahne. ”Ilo syö aamuruoasta ensin puolet ja jättää loput kuppiinsa siksi aikaa, kun on tarhassa. Se syö loput sitten, kun tulee sisään”, Katja sanoi.
”Ilo ei myöskään tykkää makeasta, ja sokeria se ei syö ollenkaan. Omenoita se saattaa popsia joskus, mutta niiden täytyy olla pilkottuja. Melassivesikin on tehtävä juuri sopivassa suhteessa, sillä jos se on liian makeaa, se jää juomatta. Vaalea leipäkään ei kelpaa. Joskus Ilo saattaa ottaa ruisleipää, jos se maistuu siitä herkulliselta.”
Melassiveden antamiseen liittyy seikka, josta Ilo on tarkka. Jos Iloa ei huvita juoda sille tehtyä melassivettä, sitä tarjotaan siinä tapauksessa Ilon tallikaverille Aalelle. Se on kuitenkin paha virhe Ilon mielestä, sillä se alkaa heti elämöidä. Jos Aale saa edes hörpyn melassivedestä, Ilo juo sen jälkeen kaiken, vaikka olisikin aikaisemmin kieltäytynyt kunniasta.
Oman tiensä kulkija
Ilo ei ole muutenkaan niin kuin muut. Maastolenkeillä hevoset pyrkivät yleensä nappamaan heinätuppoja suuhunsa, mutta Ilo ei tee niin. Se haluaa syödä havupuiden oksia. Kerran ratsastuslenkillä Ilolle annettiin mahdollisuus mennä metsässä ihan vapaasti. Se käveli tieltä umpimetsään muutaman kymmenen metriä, alkoi kaivaa ja nosti maasta juuren pätkän.
Se pureskeli hetken juurta ja palasi sitten itse tielle jatkaakseen normaalia lenkkiään. Ehkä Ilo tiesi tarvitsevansa jotain määrättyä ravintoainetta.
Ilo saa iltaruoan mukana Nutrolin Hevonen Sportti™ -öljyä, joka auttaa sitä pitämään lihakset vetreinä treeni- ja kisakaudella.
”Sportti-öljyn suhteen Ilo on tosi tarkka. Jos öljy on sekoitettu ruoan joukkoon, se ei voi sietää sitä. Öljy pitää kaataa ruoan päälle, josta Ilo syö sen ensin ennen varsinaista iltaruokaansa”, Katja kertoi.
Lähes lukkoseppä
Ilo osaa tarpeen vaatiessa toimia hyvinkin itsenäisesti. Kerran kisareissulla trailerissa oli valvontakamera. Siitä näki, mitä Ilo touhusi matkan aikana. ”Ilo väänsi kiinnitysnupista väliseinän lukituksen auki ja nosti seinän pois paikoiltaan. Seuraavalla reissulla estimme tämän, jolloin Ilo suuttui. Matkan jälkeen väliseinästä löytyi useita hampaanjälkiä”, Katja muisteli.
Ilo on myös taitava puuhastelija. Treenilenkin jälkeen vesi täytyy laittaa ämpärissä käytävän puolelle Ilon karsinan oviaukkoon. Ilo seisoo itse sisällä karsinassa, josta käsin se juo veden. Juodessaan se puuhailee kaikenlaista ämpärin kanssa. Se ottaa ämpärin kahvasta kiinni ja yrittää kantaa sitä.
Ilolla on omat oikkunsa. Esimerkiksi treenin jälkeen karsinan ovi täytyy jättää tallissa auki. Oviaukkoon viritetään naru ja sen päälle loimi. Silloin Ilo pysyy kiltisti karsinassaan, josta se seuraa tarkasti oviaukosta tallin tapahtumia. Kerran kävi niin, että joku jätti satulahuoneen oven auki. Ovi peitti osan Ilon näkymästä, mistä se ei yhtään tykännyt. Se käveli ulos karsinastaan ja sulki satulahuoneen oven. Sen jälkeen se palasi taas karsinaansa”, kertoi Katja.
Arvonsa tietävä kuningatar
Ilo haluaa säilyttää hallinnan joka tilanteessa. Se rakastaa juoksemista, mutta jos sitä ei huvita, niin se ei vain juokse. Ilo on myös tiedettävä, mitä sille kulloinkin tehdään ja mitä sen ympärillä tapahtuu.
”Jopa kengittäjän täytyy näyttää Ilolle, mitä hän tekee. Kun hän menee takajalkojen luokse, hänen täytyy vihjaista siitä etukäteen”, Katja kertoi.
Perusluonteeltaan Ilo on hieman jörö. Se ei hae aktiivisesti kontaktia varsinkaan vieraisiin ihmisiin tai hevosiin. Sen sijaan se kertoo kaikille olevansa tallinsa kuningatar. Ilo tarvitsee pitkän tutustumisajan hyväksyäkseen vieraat hevoset. Kun sitten tutuiksi on tultu, Ilo kyllä pitää muiden seurasta.
Ilo on upean luonteensa ansiosta varastanut sekä omistajiensa että valmentajansa Ari Jääskeläisen sydämen. Hänelle Ilo on erittäin tärkeä hevonen. Ilo onkin erinomainen ravuri. Se on syyskuuhun 2018 mennessä parantanut omaa ennätystään kymmenen sekuntia raviuran aloituksesta. Nyt sen ennätys on 1.27.0aly.
Kun tämä juttu oli kirjoitettu puhtaaksi ja sitä oltiin laittamassa tänne blogiin, tuli Ilon omistajilta vielä hieno uutinen: Ilo oli vasta äskettäin kantakirjattu II-palkinnolla.