Kello 10.45 automme starttaa heinäkuun helteessä kohti Löytöeläinkoti Kaskivaaraa. Olemme ottaneet mukaamme mustan kissanpennunrääpäleen Kasperin, jolla on ripuli ja jonka paino ei tahdo nousta.
Kasper on pelastettu ”kauhujen talosta”, jossa sikiää kissapopulaatio vuodesta toiseen. Talon omistaja hillitsee populaatiota muun muassa tappamalla kissoja kirveellä. Tilanteesta on tehty asianmukaiset ilmoitukset eläinsuojeluviranomaisille, mutta nykylainsäädäntö ei anna juurikaan keinoja vaikuttaa tapahtumiin.
Nyt Kasper asuu kuuden sisaruksensa kanssa sijaiskodissa, josta matkamme alkaa.
Kissat leikkaukseen
Käymme kaupan kautta. Ostamme lahjoitusrahoilla monta säkkiä kissanhiekkaa ja kärryllisen kissanruokaa. Poikkeamme tutussa kauhujen talossa, jossa on jälleen syntynyt kissapoikue. Saman emon edellisetkään pennut, jotka ovat neljän kuukauden ikäisiä ja yhdistyksemme huostassa, eivät ole saaneet vielä koteja.
Sovimme omistajan kanssa, että kun tulemme hakemaan uudet pennut, otamme myös emon leikattavaksi, jotta pentutuotanto tämän kissan osalta loppuu. Erävoitto!
Olemme auttaneet kissojen omistajaa muun muassa leikkauttamalla kissoja. Jotkut kissat olemme palautteet, joillekin yhdistyksemme on etsinyt uudet kodit. Näin saamme edes jotenkin pidettyä kissatehtailun kurissa. Tuemme kissojen hyvinvointia viemällä taloon kissanruokaa ja matolääkkeitä.
Löytöeläinkodista eläinlääkäriin
Saavumme Kaskivaaraan. Siellä tarjoamme kissoille vaihteeksi kanaa ja jauhelihaa. Sellaisilla herkuilla saamme arimmatkin houkuteltua esiin ja syömään. Jopa ulkotarhasta tullaan juoksujalkaa herkuttelemaan. Ulkotarhan yhdistyksemme rakensi lähes yksinomaan lahjoitustavaroiden turvin ja talkoovoimin. Tarha on suuri asia kissojen viihtyvyydelle.
Löytöeläinkodista lähdemme eläinlääkäriin. Mukaan otamme kaksi kissaa: mustan, sylissä viihtyvän Mimosa-tytön, jolta tarkastetaan, onko sillä sterilointiarpea, sekä ihmisystävällisen, kauniin Mila-emon, joka viedään sterilisoitavaksi; Milan pennut ovat jo saaneet uuden kodin. Nyt mukanamme on kolme kissaa: Kasper, Mimosa ja Mila.
Eläinlääkärissä kaikki sujuu ongelmitta. Kasperin ripuliin määrätään lääke, Mimosan arpi löytyy – vau, kerrankin! – ja Milan leikkaus onnistuu hyvin. Kissat myös rokotetaan, sirutetaan, ja niiden korvat, silmät, suu ja sydänäänet tarkastetaan. Maksamme kaikki toimenpiteet lahjoitusrahoilla.
Eläinlääkärin jälkeen ajamme takaisin löytöeläinkotiin, jonne jätämme Mimosan odottamaan oman kodin löytymistä. Milan viemme sen uuteen kotiin, jossa sitä jo kovasti odotetaan. Kaikki on laitettu hienosti valmiiksi, niin ruuat, hiekat kuin lelutkin. Ei enää pentujen tekoa ja ulkona selviytymistä, vaan kodin lämpöä ja rakkautta ihanalle Milalle!
Monipuolista eläinsuojelutyötä
Auto pysähtyy helteiselle sijaiskodin pihalle klo 18.30. Kiitämme toisiamme väsyneinä, mutta tyytyväisinä – hyvin tehty! Pieni Kasper-pentukin katsoo meitä kopastaan: haluan riehumaan sisarusteni kanssa ja kertomaan hurjasta seikkailustani!
Tällaista on vapaaehtoistyö kissojen parissa. Siivoamme paljon löytöeläinkodissa – kissojen silittely kuuluu talon etuihin! – ja pidämme avoimien ovien päiviä, jolloin kissoihin, löytöeläinkotiin ja yhdistyksemme toimintaan voi tutustua. Järjestämme kissanruoka- ja hiekkakeräyksiä. Osallistumme myös alueemme tapahtumiin saadaksemme näkyvyyttä toiminnallemme. Ilman raha-ja tavaralahjoituksia ja vapaaehtoisia toimintamme olisi mahdotonta.
Yhdistyksellämme Kaskivaaran Kodittomat Eläimet Ry:llä on kotia etsiviä löytökissoja, populaatioista pelastettuja ja kodinvaihtajia. Kaikki yhdistyksemme kautta kotia etsivät kissat rokotetaan, sirutetaan ja madotetaan, ja yli kuusi kuukautta vanhat sterilisoidaan tai kastroidaan.
Arat, pennut ja pitkään löytöeläinkodissa olleet kissat pääsevät sijaiskotiin opettelemaan kotielämää. Siellä näemme kissan luonteen paremmin. Se on tärkeää, sillä jokainen kissa ja jokainen ihminen on erilainen. Haluamme, että jokainen kissa löytää oikean kodin ja jokainen ihminen oikean kissan!
kirjoittajat: Ulla Weiland ja Tarja Markkula