Stressi on tärkeä käsite, kun puhutaan koirien hyvinvoinnista – stressaantunut koira harvemmin on hyvinvoiva, etenkin jos stressi on jatkuvaa. Stressi voi johtua fyysisistä ja/tai henkisistä ärsykkeistä, jotka saavat aikaan koko elimistön kuormittumista ja kiihtymistä. Stressiä voi aiheuttaa epämiellyttävä tilanne, esim. pelottava, jännittävä tai ahdistava tilanne. Toisaalta stressiä voi aiheuttaa myös miellyttävä tilanne, esim. koira odottaa innokkaana pääsevänsä tekemään jotain sen mielestä mukavaa asiaa. Stressin laadun mukaan voidaankin puhua joko eustressistä (”hyvä” stressi, kun ollaan innostuneita ja motivoituneita ja hallitaan stressiä) ja distressistä (”huonosta” stressistä, kun ollaan voimakkaasti tai kroonisesti stressaantuneita).
Stressin keston mukaan voidaan erottaa akuutti ja krooninen stressi. Akuutti stressi on koiran välitön reaktio stressaavassa tilanteessa, jolloin koiran toimintavalmius nousee, veri virtaa lihaksistoon, sydän alkaa lyödä kovemmin ja elimistö alkaa toimia voimakkaasti – kyse on ”taistele tai pakene” -reaktiosta. Tällainen reaktio on helposti havaittavissa koirasta, koiran koko olemus muuttuu normaalista. Akuutin stressin merkit vaihtelevat tilanteesta ja koirasta riippuen. Yleisiä merkkejä ovat mm. läähättäminen, ääntely, levoton liikehtiminen, hilseily, karvan irtoaminen, rauhoittavat signaalit, nenän vuotaminen, jännittyneet lihakset, täriseminen, ravistelu ja venyttely. Elimistö on hälytystilassa, valmiina toimimaan.
Kroonista stressiä on vaikeampi havaita, koska koirassa ei välttämättä näy samaan tapaan ulkoisia muutoksia. Kroonista stressiä syntyy akuuttien stressireaktioiden toistuessa (esim. usein tapahtuva koiraa kiihdyttävä harjoittelu) tai jatkuvan pienen stressin takia (esim. huonot elinolosuhteet). Krooninen stressi voi ilmetä koirassa esim. huonona oppimiskykynä, vetäytymisenä, vastustuskyvyn heikkenemisenä tai vatsavaivoina.
Stressaavassa tilanteessa koiran sympaattinen hermosto aktivoituu ja saa aikaan stressireaktion. Elimistö alkaa tuottaa stressihormoneja, mm. adrenaliinia (huippu n. 10-20 sekuntia stressaavasta ärsykkeestä), noradrenaliinia ja kortisolia (pitkävaikutteinen, huippu n. 15-20 minuuttia stressaavasta tilanteesta). Vähitellen stressihormonien määrä veressä laskee normaalille tasolle, mutta tähän menee tilanteesta ja erittyneiden hormonien määrästä riippuen aikaa (esim. kortisolin puoliintumisaika on n. 1-1,5h). Jos stressireaktio on voimakas tai stressihormoneja erittyy liian usein eikä elimistö pysty palautumaan, syntyy kroonista stressiä. Tuolloin elimistö ei pysty toimimaan normaalisti ja stressin aiheuttama jännitystila pysyy päällä eli sympaattinen hermosto on aktiivinen.
Koiraa voivat stressata monenlaiset asiat. Yleistäen voidaan sanoa, että lähes kaikki, mitä koiran kanssa tehdään tai jätetään tekemättä, voi stressata sitä – jos tekemistä on liikaa tai liian vähän tai se on vääränlaista. Stressaavia asioita voivat olla rodunomaisen tekemisen puute, tylsä elämä, liikaa ärsykkeitä sisältävä elämä, omistajan ja koiran välinen huono suhde, muut saman talouden koirat, eristäminen ja yksinäisyys jne.
Stressaantuminen ja stressinsietokyky ovat yksilöllisiä ominaisuuksia. Joku koira häiriintyy kovista äänistä ja melusta, toista pelottavat ulkona lenkillä vastaantulevat koirat ja kolmas hermostuu, kun sille tehdään hoitotoimenpiteitä. Näihin vaikuttavat paitsi koiran luonne myös se, miten koira on kasvatettu, sosiaalistettu ja totutettu erilaisiin ärsykkeisiin sekä mitä koiran kanssa tehdään (esim. mitä sen kanssa harrastetaan). Helposti stressaava koira voi pysyä maltillisen stressin alueella, jos se on totutettu erilaisiin asioihin hyvin, sen kanssa tehdään riittävän paljon mukavia asioita ilman että koiraa kuitenkaan kiihdytetään liikaa tai turhaan, se saa tarpeeksi liikuntaa ja sille sopivaa ruokaa, se on terve ja hyväkuntoinen sekä koiran ja omistajan (oman lauman) väliset suhteet ovat kunnossa.
Koiran elämässä ei voi välttää kokonaan sitä, ettei koira stressaantuisi eikä lievää stressiä kannata pelätä. Omistajan tehtävänä on tunnistaa koiran tila ja milloin se on liian stressaantunut sekä miten koiran saa palautettua siitä normaaliin tilaan.
Kirjoittaja: Pipa Pärssinen